fbpx

20. Tunnetontun joulukalenteri esittelyssä (sopii koteihin ja varhaiskasvatukseen)!

admin /

Vieraskynäkirjoitus,
kirjoittajana lasten parissa työskentelevä Hanna Vesala eli Omppu

Hei! Olen opettajana pienryhmäeskarissa. Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, ja tunnetyöskentely ovat olennainen osa opetusta ja kasvatustamme.

Näin tässä taannoin Facebookissa Tiina Virkkusen piirtämät ihanat tontut, joilla kaikilla oli jokin tunne. Tiina lupasi, että kuvia saa vapaasti kopioida käyttöön, ja siitä lähti ajatus Tunnetontun joulukalenterista. Tulostin ja väritin tontut.

Joka aamu olen nostanut uuden tontun mökin vieressä olevaan telineeseen.

Aluksi kierrän tontun kanssa jokaisen lapsen luona, että he näkevät tontun kunnolla, ja he saavat sanoa näyttääkö tonttu heidän mielestään iloiselta, surulliselta, vihaiselta, vai miltä. Sen jälkeen kerron, mikä on kortissa lukevan tunteen nimi.

Olen suunnitellut jokaiselle tontulle tehtävän, joka liittyy kyseiseen tunteeseen. Tehtävät minulla on erillisellä lapulla, eli siitä luen, millainen pohdintatehtävä kyseisestä tontusta on.

Esimerkkejä pohdintatehtävistä:

Peloissaan: Mikä sinua pelottaa? Mikä auttaa pelkoon?
Hilpeä: Mitä tarkoittaa hilpeä? Miksi tonttu on hilpeä?
Väsynyt: Näytä kädellä missä väsy tuntuu. Mikä väsyyn auttaa?
Hölmöilevä: Keksikää tarina hölmöilevästä tontusta.
Surullinen: Mikä sinut tekee surulliseksi? Mikä siihen auttaa?
Pettynyt: Miksi tonttu on pettynyt? Miten tonttua voisi lohduttaa?
Kateellinen: Mitä tarkoittaa, kun on kateellinen?
Onnellinen: Mikä sinut tekee onnelliseksi?
Hämmästynyt: Miksi tonttu on hämmästynyt?
Rakastunut: Miltä rakkaus tuntuu?
Äksy: Miten tontun saisi paremmalle tuulelle? Entä sinut, jos olet äksy?
Ihmettelevä: Mitä tonttu mahtaa ihmetellä?
Raivoissaan: Miten voitaisiin auttaa tonttua?
Kannustava: Mitähän tonttu sanoo?

Pohdintatehtäviä on lapsiryhmässämme pohdittu koko porukalla. Tärkeää on, että pohdinnoissa lapsia rohkaistaan vastaamaan, vääriä vastauksia ei ole, ja että varmasti hiljaisimmat ja arimmatkin lapset saavat puheenvuoron. En ole kirjannut vastauksia minnekään, vaan tärkeintä on salliva ja turvallinen ilmapiiri, sekä käyty keskustelu.

Kun pohdinta on saatu valmiiksi, kalenterivuorossa oleva lapsi on saanut tulla katsomaan salalokeroon (kuvassa olevan tontun talon katto aukeaa), ja siellä on ollut pieni yllätys. Ryhmässämme on taululla lappuset, joista näkyy missä järjestyksessä yllätyksen saa.

Yllätyspussukka on viety kotiin, ja avattu vasta siellä (teille voin paljastaa, että yllätys sisälsi tänä vuonna sateenkaarikynän ja dinosaurustarroja!)

Tontut, joiden tunteet on käyty läpi, olen laittanut luokan seinälle. Niihin voidaan sopivassa tilanteessa palata. Hyvät pohdinnat helpottavat tilannetta, joissa tunteet tulevat arjessa vastaan.

Olen ollut yllättynyt, miten hyvin lapset ovat kalenterin pohdintatehtäviin lähteneet mukaan. Olemme aidosti saaneet sellaisen ilmapiirin ja juttelutilanteen, missä on tullut erittäin avointa keskustelua, ja lapset ovat uskaltaneet puhua tunteista, joista muuten on vaikea saada heitä avautumaan.

Alla olevan linkin takaa löydät Tiina Virkkusen tontut sekä kuvan meidän eskarin kalenteripöydästä.

Toivottavasti joku saa tästä uutta ideaa tunnetyöskentelyihin.

Ihanaa joulun aikaa kaikille!

Omppu (Hanna Vesala, Kauhajoki)

Linkki on voimassa 4.1.2021 saakka:

https://share.icloud.com/photos/064NYy78hH9j3D367JBaaxQmw

Kategoriat: Uncategorized