fbpx

Lapsen tunteet

21. Esittelyssä Janod magneettinen tunnepeli, voita peli itsellesi*!

admin /

*Arvonta on suoritettu, kiitos osallistujille! Uusia arvontoja tulee kyllä, joten seuraahan blogiani!

Kaupallinen yhteistyö Leikkienin kanssa
Sain tätä blogikirjoitusta varten Janod magneettisen tunnepelin arvostelukappaleen sekä pelin arvottavaksi lukijoiden kesken.

Aiheuttaako kiireinen arki sen, että tunneasioita ei juurikaan ehdi ajattelemaan, saatikka sitten toteuttamaan pelaamalla tai muilla käytännön tavoilla? Tämä peli on tehty teitä varten!

Pienemmille lapsille on tarjolla vähemmän tunnemateriaalia, joten on hienoa että tällainen pienille suunnattu peli on tehty! Pelin ikäsuositus on 2-5 vuotta. Selkeät kuvat ja pelin idea sopivat mielestäni hyvin myös, jos lapsella on kielenkehityksessä haasteita. Silloinkin (tai varsinkin silloin) tunteista juttelu on todella tärkeää, ja tätä peliä voi käyttää siinä hyvänä apuna.

En ole erityisesti yrittänyt saada lapsia kiinnostumaan pelistä, olen laittanut sen vain esille näkyvälle paikalle. Pelissä olevat magneettipalat selvästi kiinnostavat, ja lapset haluavat käyttää niitä oma-aloitteisesti eri tilanteissa pelaamisen lisäksi. Tämän perusteella uskon, että en ole ainut joka on innoissaan pelistä!

Peli on ollut meillä käytössä vasta parin viikon ajan, ja olemme jo nyt hyödyntäneet sitä monessa eri tilanteessa ja eri tavoin. Leikkienin verkkokaupan esittelytekstin lupaukset “Janod Magneettinen tunnepeli on hyvä väline myös lapsen ja aikusen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen” ja “Magneettinen tunnepeli on monipuolinen väline tärkeiden tunnetaitojen harjoitteluun” ovat toteutuneet ainakin meillä hyvin; lapset ovat itse keksineet pelin magneettisille paloille hyvin monenlaisia käyttötarkoituksia myös pelihetkien ulkopuolella!

Pelin mukana ei tullut suomenkielisiä käyttöohjeita, mutta pelin perusidea on yksinkertainen ja tarvittaessa Leikkienin sivuilta löydät ohjeet pelin kulkuun: https://www.leikkien.fi/product/1273/janod-magneettinen-tunnepeli

Leikkienin sivuilla kerrotaan, että pelaamisen aikana  aikuinen voi ohjata lasta lisäkysymyksillä ja kuvailulla. Kerron seuraavaksi muutaman idean, mitä me olemme toteuttaneet tähän mennessä:  

Iltasatutuokio:

Pelataanko taas iltasadun sijaan? Tämän kysymyksen kuulen nykyään aika usein ennen nukkumaanmenoa. Peli on mukavan rauhallinen, se on toiminut hyvin iltasadun korvikkeena. Pelissä on isot kortit ja magneettikuvat, joten sitä pystyy pelaamaan ihan hyvin vaikka sängyllä ennen nukkumaanmenoa. Pelissä ei tarvitse jännittää (paitsi sitä, menikö tunne oikein magneettitaulussa), joten se ei mielestäni vaikuta piristävästi, vaan päinvastoin voi rauhoittaa päivän päätteeksi. Pelin avulla voi myös jutella päivän tapahtumista!    

Kun lapsi on laittanut oikean hahmon magneettitauluun, ja olette tarkistaneet oikean vastauksen (lapsi saa olla myös eri mieltä vastauksesta), lapselta voi vielä kysyä kuvakortin tapahtumista: 

Mitä kuvassa tapahtuu?

Mitä kuvan lapsi sanoo? Mitä aikuinen sanoo?  

Mikä voisi auttaa heitä tuossa tilanteessa?  

Onko sinulla joskus ollut sama tunne? Mitä silloin tapahtui? 

Kaikkia kysymyksiä ei kannata kysyä samalla kertaa, vaan eri pelikerroilla. Näin juttelu ei käy liian raskaaksi lapselle.

Varsinkin isomman lapsen kanssa kaikki kuvakortit tapahtumista on aika nopeasti käyty läpi, mutta peliä voi hyvin pelata myös muilla kuvilla, ja vaikka omilla vanhoilla valokuvilla eri tilanteista.

Voit pyytää lasta myös valitsemaan hahmoista, mitä tunteita lapsella on tänään ollut? Jos lapsi valitsee joitain tunteita, tapahtumista voidaan jutella. Millaisia asioita tänään on tapahtunut? Voit myös kertoa omasta päivästäsi! Ilahduitko työpäivän aikana jostain? Aiheuttiko jokin asia kiukkua? Kenties hämmästyit jotain?

Päivittäisten tunteiden ilmaisu:

Kasvokuvamagneetit voi laittaa pelaamisen välissä jääkaapin oveen, jolloin perheenjäsenet voivat näyttää toisilleen niiden avulla tunteita, joita heillä on. Esimerkiksi kiukku voi näin jäädä vähän pienemmäksi, kun sen saa ilmaista saman tien luovalla keinolla toisille.

Meillä Magneettisen tunnepelin kiukku-hahmo kohoaa nopeasti mahdollisimman ylös pitkin jääkaapin ovessamme olevaa tunnemittaria. Tämän toimenpiteen aikana alkaa jo naurattaa, ja kiukku vaihtuu helposti yhdessä tilanteen toteamiseen “Ohhoh, olipas kova kiukku!” Valokuvassa näkyvä väritettävä tunnemittari löytyy sivuilta https://fannitunnetaitosarja.fi/tietoa-tunnetaidoista/.

Pehmolelujen kanssa:

Lapsi tuli eräänä iltana luokseni nallen ja pienten tunnemagneettien (tunnesymbolien) kanssa. Lapsi sattui antaaman käteeni ensimmäisenä kateellinen- tunteen.

Sanoin lapselle:

Voi ei, olen tosi kateellinen ystävilleni, kun kaikilla heillä on ystävänä nalle. Minulla ei ole nallea.. Olen tosi kateellinen! 

Lapsi hymyili, ja antoi nallen syliini. Näytin hämmästyneeltä, ja niinpä lapsi antoi minulle magneeteista hämmästys-tunteen.  

Oi, olen tosi hämmästynyt, kuka sinä olet? Oletko sinä nalle? 

Lapsi oli heti mukana juonessa, ja hänen ojentaessaan tunnemagneetteja, tarinamme eteni nallen kanssa, ja lopulta vihan, surun, pelon ym. tunteiden kautta minusta ja nallesta tuli ystäviä ja lopuksi olimme iloisia 😊  

Lapsi halusi leikkiä myös keksimäänsä hiiri-leikkiä: hän antoi pieniä tunnesymboleita leikkihiirelle ruoaksi.

Menin mukaan leikkiin, ja aina kun hiiri söi jonkin tunteen, hiiri ilmaisi sitä esim. “Oi miten surullinen minä olen, kun sain vain yhden ruoanpalan..” tai “Olen kateellinen, ystäväni sai paljon enemmän ruokaa kuin minä” jne. Tämä oli tosi hauskaa lapsen mielestä, ja hauskuus huipentui siihen kun lapsi antoi hiirelle kaikki tunteet yhtä aikaa, ja hiiri alkoi ilmaisemaan niitä ihan sekaisin! Hiiri huusi hädissään lapselle “Auta minua, minun tunteeni ovat ihan sekaisin!”. Lapsi keksi, että hiiressä oli hätänappi jolla tunteet saatiin pysäytettyä ja kaikki palasi taas normaaliksi. Tätä leikittiin aika monta kertaa 🙂 Tällaisen leikin avulla lapsi oppii, mitä erilaiset tunteet tarkoittavat ja millaisissa tilanteissa niitä saattaa syntyä.

Yllä olevilla esimerkeillä haluan tuoda esiin, että tunteita voi sanoittaa ja käsitellä hyvin monenlaisissa tilanteissa lapsen kanssa. Usein lapsi innostuukin asioista jos hänen aloitteisiinsa vastataan, ja aikuinen heittäytyy mukaan leikkimään. Suuria suunnitelmia ja erillisiä tuokioita ei välttämättä tarvita.

Tunteita on helpoin käsitellä Leikkien, näin se on!

Kategoriat: Uncategorized