fbpx

Lapsen tunteet

Blogisarja ”LAPSEN SURU”, osa 2. Miten voit auttaa lasta kertomaan ajatuksistaan läheisen kuoleman jälkeen?

admin /

Hei, tämä on LAPSEN SURU -blogisarjan toinen osa. Teoriatietoa surevan lapsen tukemisesta löydät oppaasta, jonka mainitsin blogisarjan ensimmäisessä osassa. Blogissani kerron toiminnallisista menetelmistä, joiden avulla voit auttaa lasta tunteiden keskellä.

Jos olet joskus lukenut yleisiä ohjeita surevan lapsen tukemisesta, niissä toistuu usein lause ”Kerro lapselle asiasta ikätasoisesti”. Mutta mitä ikätasoisesti puhuminen tarkoittaa? Siihen ei ole helppoa löytää selkeää ohjetta, sillä lapset ovat yksilöitä ja kukin kehittyy omaa tahtiaan. Asioiden ymmärtämiseen vaikuttavat myös mm. lapsen aiemmat kokemukset ja se, millä tavalla hänen kanssaan on keskusteltu asioista.

Poimin tähän blogikirjoituksestani nro 5 pienen otteen ikätasoisesti puhumisesta;

Ikätasoisesti puhumisen vinkkejä pähkinänkuoressa:

  • Kyselemällä lapsen kokemuksia ja ajatuksia saat selville mitä lapsi jo ymmärtää
  • Puhu niillä sanoilla ja käsitteillä, jotka lapsi tuntee
  • Tarkista, ymmärsikö lapsi mitä sanoit; voit pyytää häntä kertomaan omin sanoin kuulemansa

Tähän voisi lisätä vielä toisen usein kerrotun ohjeen; Vastaa siihen, mitä lapsi kysyy. Hänelle ei tarvitse siis kertoa kaikkea kerralla, vaan voit edetä ”palapelin pala kerrallaan”.

Mutta entä jos lapsi ei kerro tai kysy mitään?

Auttaaksesi lasta esittämään kysymyksiä, voitte askarrella kysymyspurkin, josta kerron tarkemmin blogikirjoituksessa nro 7. Jos ette pidä askartelusta, voitte sopia minkä tahansa tavan, jolla hän voi matalalla kynnyksellä esittää sinulle kysymyksiä (siis ilman puhetta, jos se on vaikeaa). Voitte sopia vaikkapa WhatsAppissa tietyn emojin, jota ette muuten käytä – jos lapsi lähettää sinulle tämän emojin, tiedät että hänellä on kysyttävää. Kysymyksenkin voi lähettää viestinä.

Erityisesti isompien lasten kanssa on hyvä miettiä yhdessä, mikä tapa teillä voisi toimia. Monet tilanteet esim. koulupäivän aikana saattavat jäädä lapselta kertomatta arjen keskellä, kun hiljaista kahdenkeskistä aikaa ei välttämättä ole, ja asioiden puheeksi ottaminen ei aina ole helppoa.

TUNNEKIVET

Voitte kokeilla Tunnekiviä, joista kerron blogikirjoituksessa nro 10. Tunnekivien ideana on, että lapsen olisi helpompi kertoa itselleen tapahtuneista tavallisista, kurjista tai surullisista ja erityisen hienoista asioista.

HUOLIHUIVI

Jos haluat auttaa lasta ilmaisemaan, milloin on sopiva hetki jutella huolista tai suruasioista, voitte sopia huolihuivin käyttämisestä. Huolihuivista löydät tarkempaa tietoa blogikirjoituksesta nro 4.

Tiesitkö, että joskus lapsi saattaa ajatella, että kuolema oli hänen syynsä, mutta hän ei kerro tätä ajatustaan ääneen? Lapsi saattaa pohtia, että jokin hänen tekemänsä, sanomansa ai ajattelemansa asia vaikutti siihen, että läheinen kuoli. Hän saattaa myös miettiä, että voisi jollain ajatuksella vaikuttaa siihen, että kuollut läheinen tulisi takaisin. Osa näistä ajatuksista liittyy pienen lapsen kehitykseen, mutta syyllisyys on tunne, joka saattaa tulla helposti minkä ikäiselle tahansa, myös aikuiselle.

Voit kertoa lapselle, että ”Olen kuullut, että joskus lapset saattavat ajatella, että kuolema oli jotenkin heidän syynsä. Haluaisin tietää, oletko sinä joskus ajatellut, että kuolema oli sinun syysi?” Mitä tahansa lapsi vastaakin on tärkeää, että aikuinen selittää lapselle, että lapsi ei voi koskaan olla syyllinen kuolemaan eikä lapsi voi olla vastuussa kuolemaan liittyvistä asioista.

Yksi tärkeä asia vielä loppuun; On tärkeää, että mitä tahansa lapsi kertookaan kiitämme lasta aina siitä, että hän kertoi – vaikka joskus saatamme ajatella, että ajatus on ihan turha huoli. Lapselle se on kuitenkin todellinen, ja näin lapsi uskaltaa kertoa sinulle jatkossakin ajatuksistaan.

P.S Jos haluat valmiit käsityönä tehdyt tunnekivet, löydät Tunnekivet verkkokaupastani: https://lapsentunteet.fi/tuote/tunnekivet-menetelma/

Kategoriat: Uncategorized