5. Miten puhua koronasta lapsen kanssa 1/2

Monesti asiantuntijat neuvovat puhumaan lapselle ikätasoisesti kriisitilanteessa. Mutta mitä ikätasoisesti puhuminen milloinkin tarkoittaa? Mitä lapselle puhuessa on hyvä huomioida? Miten puhua asiasta kun itseäkin ahdistaa?

Jokainen vanhempi ja lapsesta huolehtiva aikuinen tuntee lapsensa parhaiten, ja tietää millä tasolla hän asioita pohtii. Pelkkä numero iässä ei kerro, mitä lapsi ymmärtää ja missä vaiheessa kehitystä hän on, sillä jokainen kehittyy yksilöllistä tahtiaan.

Ikätasoisesti puhumisen vinkkejä pähkinänkuoressa:

  • Kyselemällä lapsen kokemuksia ja ajatuksia saat selville mitä lapsi jo ymmärtää
  • Puhu niillä sanoilla ja käsitteillä, jotka lapsi tuntee
  • Tarkista, ymmärsikö lapsi mitä sanoit; voit pyytää häntä kertomaan omin sanoin kuulemansa

Mannerheimin lastensuojeluliiton artikkeli antaa vinkkejä ikätasoisesti puhumiseen, ja siihen miten voit helpottaa lapsen ahdistusta. Ja hurraa, artikkeli on käännätetty nyt 10 eri kielelle!

https://www.mll.fi/uutiset/lapset-puhuvat-koronasta-mita-aikuinen-voi-tehda/

Lapselle asiat voivat näyttäytyä helposti huomattavasti vakavammalta ja pelottavammalta, kuin mihin tilanteessa olisi syytä. Lapsen ei tarvitse tietää, mitä muutoksia yhteiskuntaan tai maailman talouteen saattaa seurata, mutta lasta voi helpottaa tieto siitä, miten tilanne vaikuttaa tällä hetkellä juuri hänen arkeensa. Juttelemalla näistä asioista lapsen kanssa, hänen ei tarvitse kuvitella paljon pahempia asioita itsekseen. Lapsen ei myöskään tarvitse murehtia asioita, jotka ovat vielä kaukana tulevaisuudessa.

Jutteleminen muuttuneista asioista on tärkeää. Toisaalta on tärkeää korostaa myös niitä asioita, jotka ovat pysyneet samanlaisina tilanteesta huolimatta.

Näitä voivat olla tässä tilanteessa arkeen liittyvät rutiinit, jotka toistuessaan samalla tavalla tuovat turvallisuuden tunnetta lapselle; ruokailut, ulkoilut, kotiaskareet, yhteydenpito läheisiin. Myös tieto siitä, että palaamme vielä tavallisempaan arkeen, on tärkeä tieto lapselle.

Jos lasta alkaa kovasti huolestuttaa, häntä voi auttaa, kun pohditte yhdessä mitä hyvää tässä tilanteessa voi tehdä. Voitte suunnitella mukavia yhteisiä hetkiä viikkoon, ja kirjoittaa ne viikkokalenteriin muistiin. Kiinnittäkää itse tehty lista vaikka jääkaapin oveen, ellei teillä ole käytössä valmista kalenteria.

Lapsen on tärkeää saada myös hyviä muistoja ajanjaksosta, joka oli outo ja ihmeellinen. Hän voi myöhemmin muistella, miten silloin tehtiin enemmän eväsretkiä metsään koko perheen voimin ja vietettiin yhteisiä elokuvailtoja useammin kuin ennen.

Millaisia mukavia hetkiä teidän perheenne arkeen nyt kuuluu? Asiat voivat olla pieniäkin, mutta hyvin merkityksellisiä lapselle.

Muistakaa ikuistaa hetkiä valokuvin, ne ovat lapselle tärkeitä myöhemmin, kun hän pohtii tämän ajanjakson merkitystä omassa elämässään! Myös lehtileikkeiden ja muiden muistojen kerääminen auttaa lasta myöhemmin rakentamaan tästä ajasta omaan elämäntarinaansa kuuluvan kokemuksen.

Lopuksi kuunteluvinkki;

SOS Lapsikylän SOScastissa kerrotaan, miten puhua koronasta lapsen kanssa:
https://www.sos-lapsikyla.fi/ajankohtaista/artikkeli/news/miten-puhua-koronasta-lapsille-sos-lapsikylan-psykologi-vastaa/