15. Esittelyssä Tunteiden värit -peli

Kaupallinen yhteistyö Lautapelit.fi kanssa (sain pelin arvostelukappaleen sekä pelin arvottavaksi lukijoiden kesken)

Pyysin pelin arvostelukappaleen, sillä olen pelannut peliä jo aiemmin, ja olen sitä mieltä että peli on oikeasti mainitsemisen arvoinen tässä blogissa. Halusin myös ilahduttaa kesän kunniaksi jotain onnekasta blogini lukijaa; tämän kirjoituksen lopussa voit osallistua arvontaan ja voittaa itsellesi kyseisen pelin!

Päivitys 11.6.2020
Arpaonni suosi tamperelaista Riikkaa, kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Pelin avulla tunteista puhuminen ja erilaisista tunteita herättävistä tilanteista juttelu lapsen kanssa on aika helppoa, sillä pelissä on kivan yksinkertainen idea, ja myös visuaalinen ilme on selkeä. Kun kaikki ajatuskapasiteetti ei mene pelin sääntöjen ymmärtämiseen ja pinnistelyyn kohti voittoa, on helpompi keskittyä myös tunteiden miettimiseen.

Peli erottuu edukseen muista lautapeleistä kahden ison, puisen hahmon ansiosta. Hahmoja on hauska liikutella pelilaudalla ja se onnistuu pienemmältäkin lapselta. Pienten pelinappuloiden ärsyttävä kaatuminen ja osien irtoaminen ei ole tässä pelissä ongelma!

Pelin suositusikä on neljästä vuodesta ylöspäin. 4-vuotias pystyy jo hyvin pelaamaan peliä aikuisen seurassa, ja lapsesta riippuen peli voi olla hyvä apu tunteista puhumiseen jo pienemmällekin. Aikuisen ollessa mukana ja kertoessa omista tunteistaan, lapsi oppii miten erilaisia tunteita ihmisellä voikaan olla, ja että kaikki tunteet ovat sallittuja!

Pelissä tunteita “purkitetaan”. Jos pelin tiimellyksessä keskustelulle löytyy tilaa, lapselle voi kertoa että jos jokin tunne tuntuu tosi voimakkaalta, voidaan yhdessä miettiä mikä minkäkin tunteen kohdalla voisi helpottaa oloa.

Pelissä tunteiden rauhoittamista voi kuvailla lapselle vaikka niin, että kun isoa tunnetta yrittää vähän rauhoittaa, se ei räisky ihan valtoimenaan, vaan “pysyy purkissa”. Tunteita ei ole kuitenkaan tarkoitus piilottaa purkkeihin, vaan ne kuuluvat ihmisen elämään. Siksi varmaan pelissäkin purkin kylkeen on jätetty reikä, josta voi nähdä mikä tunne missäkin purkissa on!

Välillä tunteet menevät “sekaisin” ja montaa tunnetta voi tuntea yhtä aikaa, ja sekin on ihan normaalia. Pelissä tyttö yrittää auttaa hirviötä, etteivät tunteet menisi sekaisin ja peli voi jatkua. Ehkä purkittamalla tunteet erilleen toisistaan, ne eivät mene ihan sekaisin ja niitä on helpompi hallita?

Pelistä voi helposti pelata myös yksinkertaisempia versioita, ja jättää joitain kohtia toteuttamatta. Pienemmille lapsille voi riittää, että he noppaa heittämällä käyvät eri tunnevärien luona ja kertovat kunkin värin kohdalla, milloin tuntevat kyseistä tunnetta. He voivat laittaa värejä purkkiin niin, että purkkien värit näkyvät koko ajan pelaajille, jolloin sääntö oikean purkin etsimisestä jää pois ja helpottaa pelaamista.

Tarkemmat tiedot pelistä löydät täältä, sivuilla on myös video josta näkee hyvin miltä peli näyttää pelatessa: lautapelit.fi/Tunteiden_varit

P.S Tunteiden rauhoittamisen avuksi voi käyttää myös Isot tunteet tulevat ja menevät -kirjaa, josta kerroin aiemmassa kirjoituksessani.

14. Vinkkejä muistojen keräämiseen, maksuton Aikakapseli 2020 -päiväkirjapohja ladattavissa!

Sain tänään kunnian aloittaa Lastensuojelun keskusliiton Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarjan. Kirjoitukseni koskee lapsen osallisuutta koronatilanteessa – miten ottaa kokemukseen lapsi mukaan ja auttaa häntä muodostamaan muistoja ja oma koronatarina. Suosittelen lukemaan kirjoituksen, sillä se täydentää tässä blogissa kirjoittamiani asioita. Pääset lukemaan kirjoitukseni täältä.

Monella perheellä on ollut tiukka kevät, eikä rajoitusten poistuminen ja koululaisten kesälomien alkaminen välttämättä vähennä haasteita. Huoli tulevaisuudesta voi vaivata mieltä, koska emme tiedä miten tilanne tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Nyt voimme kuitenkin jo katsoa taaksepäin; olemme selvinneet jo yli kaksi kuukautta poikkeusoloissa. Ehkä viimeistään tässä kohtaa haluat miettiä, mitä muistoja haluat tallentaa tästä ajasta lapsellesi?

Haasteiden keskellä ei ehkä ensimmäisenä ole tullut mieleen aloittaa jotain uutta ja kenties hieman luovuuttakin vaativaa tekemistä, kuten muistojen keräämistä näistä hetkistä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeaa.

KORONAPÄIVÄKIRJA

Päiväkirjaa voi pitää monin eri tavoin. Jos lehtileikkeitä, valokuvia tai tulostinta ei ole, voit kirjoittaa ja/tai pyytää lasta piirtämään muistoja ja voitte koota piirustukset kirjaksi nitomalla.

OMA KORONATARINA AIKAKAPSELIN MUODOSSA

Kanadalaisen Long Creationsin tekemän englanninkielisen aikakapselin inspiroimana tein suomenkielisen päiväkirjapohjan lapsille;

Aikakapseli 2020, sinun koronatarinasi on ladattavissa vapaasti tämän linkin takaa. Aikakapselin sijainti saattaa vielä muuttua, joten suoraa linkkiä siihen ei kannata jakaa.

Aikakapselin voi tulostaa, ja sitä saa muokata ja kopioida vapaasti. Toivon, että siitä on iloa monille. Se toimii erityisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, mutta myös pienemmät lapset voivat tehdä siitä osioita aikuisen avustuksella, tai aikuinen voi kirjoittaa pienen lapsen puolesta muistoja lapselle myöhemmin luettavaksi.

13. Mieltä ja kehoa rauhoittavia harjoituksia lapselle ja aikuiselle

Vieraskynäkirjoitus
Kirjoittaja: Kati Kärkkäinen, sosiaalipsykologi, työnohjaaja (Tmi Sosiaalipsykologi Kati Kärkkäinen)

Hengitystä huomioimalla ja säätelemällä voi tyynnyttää itseä nopeasti. Lasta kannattaa rauhallisina hetkinä evästää siihen, miten hyödyntää hengitystä hankalia tunteita kohdatessa. Yhtä lailla hengitysharjoitteista on apua kierrosten laskemiseen ja rentoutumiseen. 

Kehon tahdosta riippumaton hermosto säätelee itsenäisesti olotilaa muokaten vaikkapa sydämen sykettä. Tätä hermostoa ei voi ohjata komentamalla, mutta hengityksen rauhoittaminen kyllä tepsii. Tyyni hengitystempo antaa keholle viestiä, että ei ole mitään hätää, ja samalla kropan uhkareaktiot asettuvat.

Yksinkertaisin pysähtyminen hengityksen ääreen on sisään- ja uloshengitysten tunnustelu sellaisenaan. Hengityksen kuulostelu ja sen liikkeen huomiointi kehossa ohjaavat mielen pois huolten ja murheiden kehästä. Huomio suuntautuu neutraalimmin. Seuraavaksi simppeleintä on pyrkiä pidentämään hengitystä vähän, koska syvät, pitkät hengitykset rauhoittavat kehoa toisin kuin pinnallinen ja nopea ”hätähengitys”. Ihan jo muutama levollinen hengitys tasaannuttaa sekä mieltä että kehoa.

Netistä löytyy runsaasti erilaisia konkreettisia hengitysharjoituksia. Tässä tarjoilen muutaman harjoitteen, jotka ovat minusta olleet toimivia.

LIUKUMÄKI

Laita silmät kiinni. Kuvittele, että aina sisäänhengityksellä kiipeät ylös liukumäen portaita ja uloshengityksellä lasket mäen alas.

NELIÖN MAALAAMINEN

Sulje silmät. Kuvittele maalaavasi jollain kivanvärisellä pensselillä neliötä hengityksen tahtiin. Sisään hengittäessäsi maalaat yhden sivun ja ulos hengittäessäsi seuraavan. Seuraavalla sisään-/ulosparilla maalaat neliön loppuun. Toista kunnes uni tulee tai mieli rauhoittuu muuten.

PEHMOLELUN TUUDITTAMINEN UNEEN

Ohjeista lapsi selinmakuulle niin että hän asettaa itselleen rakkaan pehmolelun navan kohdalle. Kehota häntä hengittämään niin syvään, että tuo pallean päällä oleva pehmo keinuu rauhallisesti ylös ja alas. Samalla kun lapsi tuudittaa leluaan uneen hän rauhoittaa hengityksensä ja itsensä muutenkin.

GIF-LEIKKEET RAUHOITTUMISEN TUKENA

Hakusanoilla ”breathing gif” voi myös yhdessä etsiä netistä sopivia kuvallisia tukia levolliseen hengitysrytmiin. Moneen ikään ja makuun istuvia virikkeitä on tarjolla. 


12. Maksuton Isot tunteet tulevat ja menevät -kirja helpottamaan lapsen tunteiden käsittelyä

Ei-kaupallisessa yhteistyössä Suojellaan Lapsia ry 

Lapsille on tärkeää opettaa, että isot tunteet tulevat ja menevät, kuin pilvet taivaalla.” 

Yksi tärkeä tunteiden käsittelyyn liittyvä taito, jota aikuiset voivat opettaa lapsille, on tunteiden säätely. Lapselle on tärkeää kertoa ja ilmaista, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Koronatilanne on herättänyt monessa perheessä tunteita, joita ei ole ennen koettu niin voimakkaasti. Lapsella on lupa tuntea juuri niitä tunteita mitä hän tuntee. Aikuisen on kuitenkin tärkeä ohjata ja auttaa lasta tunteiden ilmaisussa. 

Suojellaan Lapsia ry on 12.5.2020 julkaissut verkossa ladattavissa olevan Isot tunteet tulevat ja menevät -tunnekirjan, jonka avulla lapselle voi opettaa tunteiden ja kehollisten tuntemusten yhteyttä, ja keinoja rauhoittua suuren tunteen tullessa.   Kirja on erityisasiantuntijoiden Nina Vaaranen-Valkosen ja Hanna-Leena Laitisen tuottama suomenkielinen versio kanadalaisesta Big Feelings Come and Go– lastenkirjasta.

Suojellaan Lapsia –yhdistyksen erityisasiantuntijat kertovat, että kirjasta on hyötyä erityisesti niille lapsille, jotka ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia, mutta kirja toimii erinomaisesti kenen tahansa lapsen kanssa, jolle aikuinen haluaa opettaa tunteiden säätelyn taitoa. Lapsi voi myös itse lukea kirjan.

“Monilla lapsilla on tarve käsitellä poikkeustilanteesta johtuvia tunteita. Aikuisen on tärkeää keskustella lasten huolista ja peloista sekä mahdollisten traumaattisten tapahtumien aiheuttamista normaaleista reaktioista.” muistuttavat yhdistyksen erityisasiantuntijat.

Isot tunteet tulevat ja menevät- kirja lisää lasten ja aikuisten ymmärrystä tunteiden yhteydestä kehon reaktioihin. Kirjan yksinkertaiset harjoitteet tukevat lapsen tunnesäätelytaitoja” toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija ja psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen yhdistyksen tiedotteessa.

Erityisasiantuntijat muistuttavat, että lapsille on tärkeää opettaa tunnesäätelyä ja isojen tunteiden hallitsemista myös ennaltaehkäisevästi. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on osallistaa lapsen läheiset ja tärkeät aikuiset lukemaan kirjaa yhdessä. Lapset ovat riippuvaisia läheistensä tunteiden hallinta- ja tunnesäätelytaidoista ja kirjan harjoitteet toimivat myös aikuisilla. “

Suojellaan Lapsia ry:n tiedote:

Tästä pääset lataamaan kirjan suoraan: 

https://suojellaanlapsia.fi/wp-content/uploads/2020/05/isot-tunteet-tulevat-ja-menevat.pdf 

11. Päivittyvä kooste korona+lapsi+vanhemmuus -aiheisesta tiedosta ja kyselyistä

Kokoan tähän blogikirjoitukseen tietoa ja linkkejä joista voi olla hyötyä, jos oma vanhemmuus, jaksaminen ja lapsen tukeminen korona-arjessa mietityttää, ja kaipaat tukea ja tietoa näihin liittyen.

Listaan myös lapsiperheille suunnattuja kyselyjä korona-aiheesta. Joskus kyselyyn vastaaminenkin voi jäsentää omia ajatuksia, kun joutuu kysymysten kautta miettimään omaa tilannettaan vanhempana ja perheenä.

LAPSIPERHEILLE SUUNNATTUJA KYSELYJÄ JA TUTKIMUKSIA

  • Päivitys 14.5.2020:
    Ensi- ja turvakotien liiton kysely lapsiperheille koronan vaikutuksista. “Verkkokyselyllä  selvitetään koronan aiheuttamia ongelmia ja niistä selviytymistä. Haluamme myös tietää mistä ja millaista tukea perheet ovat saaneet vaikeuksiin ja sen, jos perheet ovat jääneet ilman apua… Kysely on suunnattu kaikille lapsiperheille, joissa on alaikäisiä lapsia. Vastaamalla autat meitä vaikuttamaan päättäjiin, jotta koronan aiheuttamia ongelmia tunnistetaan, lievennetään ja ratkaistaan paremmin. Vastaaminen vie aikaa vain 3-5 minuuttia. “
    Sivu, jonka kautta pääset kyselyyn: https://ensijaturvakotienliitto.fi/kysely-lapsiperheille-koronan-vaikutuksista/
  • Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen verkkosivusto https://yhdessaselviydytaan.fi/fi/
    Sivustolle on koottu tietoa ahdistuneisuudesta, neuvoja hankalien tunteiden läpikäymiseen sekä yksinkertaisia harjoituksia, joilla helpottaa vanhemman omaa ja lapsen ahdistusta. Sivustoon liittyy tieteellinen tutkimus. Siinä selvitetään tarjottujen keinojen vaikutusta vanhemman ja lapsen hyvinvointiin. Sivusto on maksuton ja avoin kaikille, jotka ovat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Sivusto vaatii rekisteröitymisen.

SIVUSTOJA VANHEMMUUDEN TUEKSI KORONA-AIKANA JA MUULLOINKIN

  • Lastensuojelun keskusliiton sivuilta löytyy artikkeleita ja blogikirjoituksia sekä tietoa ja vinkkejä lapsiperheille jaksamisen tueksi. https://www.lskl.fi/

10. Mitä, takaisin kouluun? Käytännön vinkki tunteista puhumiseen

Yllä näet monenlaisia reaktioita joita lapsella voi olla missä tahansa tunteita herättävässä tilanteessa. Moneen kriisitilanteeseen sisältyy myös tunteita ja reaktioita, joita ei aina osata tulkita kyseisestä tilanteesta johtuvaksi. Voi olla, että sinun lapsesi ei reagoi mitenkään erityisesti, ja sekin on ihan normaalia.

Olemme juuri kuulleet hallituksen päätöksestä, että koululaiset palaavat kouluihin kahden viikon kuluttua. Voin kuvitella, että tämä päätös aiheuttaa lapsissa hyvin monenlaisia reaktioita ja ajatuksia. Rajoituksia puretaan, mikä voi monista tuntua helpottavalta. Silti korona ei ole poistunut ja joukossamme on edelleen riskiryhmäläisiä. Monille lapsille on hyvä asia päästä takaisin kouluun, toisille ei.

Voiko se tarttua koulussa minuun? Tai johonkin perheenjäseneen minun kauttani? Mahtavaa, en olisi kestänyt enää yhtään kauempaa kotona. Minulla ei ollut mahdollisuutta pitää yhteyttä kavereihin kuten muilla, miten pääsen mukaan porukoihin? En haluaisi mennä taas kiusattavaksi, kotona olen ollut turvassa. Olen jäänyt jälkeen kaikissa koulujutuissa, miten ikinä opin enää? Ihanaa nähdä taas ystäviä!

Mitä kaikkea lapsi nyt miettii, emme voi edes tietää. Voimme kuitenkin auttaa lasta keventämään mieltään juttelemalla huolistaan aikuisen kanssa. Jo sillä huolet voivat pienentyä puoleen.

Voit käyttää juttelun apuna esimerkiksi aiemmin esittelemiäni huolihuivia tai kysymyspurkkia, tai tunnekiviä joista kerron seuraavaksi.

TUNNEKIVET

Kuva: Jarren Simmons, Unsplash

Kerätkää pihalta kolme erilaista kiveä; tavallinen kivi, rosoinen kivi ja erityisen hieno kivi. Sopikaa, että istutte yhdessä kertomaan toisillenne päivän (tai viikon) kuulumiset kivien avulla.

Kivi laitetaan kiertämään kädestä käteen. Sillä on puheenvuoro, jolla on kivi kädessä.

Kun lapsella on tavallinen kivi kädessään, pyydä häntä kertomaan mitä tavallista hän on tänään (tai tällä viikolla) tehnyt, tai mitä tavallista on tapahtunut.

Sitten on sinun vuorosi, kerro lapselle mitä tavallista sinulle on tapahtunut.

Rosoisen kiven kohdalla, kerro lapselle että jotkut asiat ovat vaikeita ja voivat tuntua kurjilta ja “satuttavilta” asioilta, ihan kuin rosoinen kivi vähän sattuu kun sitä kovasti puristaa. Pyydä lasta kertomaan rosoinen kivi kädessään, mitä kurjaa tai vaikeaa hän on tänään tehnyt, tai mitä kurjaa on tapahtunut.

Kerro sinäkin lapselle, mikä oli sinun mielestäsi tänään kurjaa. Jos vaikka olit huonolla tuulella ja tiuskaisit lapsellesi, tässä sinulle oiva tilaisuus pyytää anteeksi ja kertoa että oli kurjaa että menetit malttisi.

Viimeinen kivi on erityisen hieno. Kertokaa sen kohdalla toisillenne, mitä erityisen hienoa olette tehneet tai mitä erityisen hienoa on tapahtunut.

Aktiviteetti voidaan toistaa päivttäin tai viikoittain yhdessä sovittuna aikana tai aina sopivan rauhallisen hetken tullessa.

Kivien avulla tunteista jutellessanne voitte huomata, että myös vaikeat ajat sisältävät tavallisia ja hienoja asioita. Lisäksi saatte tilaisuuksia kertoa toisillenne vaikeistakin asioista ja tunteista.

9. Rutiinit ja rajat

Koronatilanne on kaukana normaaleista rutiineista. Normaaalisti koulunkäynti, päiväkotiarki ja työvuorot rytmittävät päivää, ja auttavat rutiinien muodostamisessa myös vapaa-ajalla. Nyt vapaa-aika ja työaika voivat sekoittua enemmän, eivätkä kaikki lapset ole päiväkodissa ja koulussa.

Kuitenkin, rutiinit tuovat turvallisuuden tunnetta ja auttavat siinä, että jokaisesta asiasta ei tarvitse neuvotella lapsen kanssa. Niinpä on tärkeää, että päivän sisällä on rutiineja, oli tilanne mikä hyvänsä.  

Lapselle turvaa tuovat rutiinit koostuvat pienistä asioista; aamutoimet samaan tapaan kuin ennen, päivävaatteet ylle vaikka jäisitte kotiin, päivän aikataulusta sopiminen ja kiinni pitäminen niin hyvin kuin pystytte, viikkokalenteri josta lapsi voi seurata viikonpäivien etenemistä.

Huomaatko, saat päiviin mahtumaan monia turvaa tuovia rutiineja, vaikka arki tuntuu täysin erilaiselta kuin ennen? 

Viikonlopun on hyvä olla edelleen viikonlopun tuntuinen ja silloin on hyvä tehdä jotain arjesta poikkeavaa; ehkä enemmän ulkoilua, retkeilyä, yhteisiä ruokailuhetkiä. Tässä tilanteessa monet lapset ovat ruudulla enemmän kuin yleensä. Hyväksy sekin, jos se on tilanteen kannalta paras ratkaisu. 

Ohessa esimerkit aamu- ja iltarutiinit -tauluista, joissa on kuvia Papunetin kuvapankista.

http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki -sivuston kuvapankista löytyy paljon kuvia, joita voi hyödyntää, kun haluat havainnollistaa lapselle asioita ja välttää ylimääräiset kiukuttelut siirtymätilanteissa.

Voit laittaa taulun vaikkapa jääkaapin seinään, tai missä vain on paras paikka, jossa lapsi voi käydä siirtämässä nuolta tai muuta merkkiä sen mukaan, mitä seuravavaksi tehdään. 

Myös Ylen artikkelissa Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila kuormittaa perheitä – haitallinen stressi voi siirtyä lapseen kerrotaan, miten mahdollisimman säännöllinen ja ennakoiva arki suojaavat stressiltä.

8. Entä kun oma hermo menee? Pari käytännön vinkkiä

Äiti, sanoi Muumipeikko, keksi meille jotakin tekemistä! Me vain riitelemme, ja on niin kuuma!
Niin, rakas lapsi, sanoi Muumimamma. Minä olen huomannut sen, ja tuntuisi hyvältä, jos te olisitte jonkin aikaa poissa näkyvistä. Ettekö voisi muuttaa pariksi päiväksi luolaan? Siellä on vilpoisempaa, ja voitte tyyntyäksenne lekotella meressä vaikka koko päivän jos haluatte.
Saammeko nukkuakin luolassa? Muumipeikko kysyi ihastuneena.
Tietenkin! sanoi Muumimamma. Älkääkä tulko kotiin ennen kuin olette jälleen kilttejä!

Kirjasta Tove Jansson, Tarinoita Muumilaaksosta

Tässä tilanteessa ei varmasti löydy perhettä jossa ei edes jonkin verran kiristeltäisi hampaita enemmän kuin normaalisti. Kukaan meistä ei elä täysin samanlaista elämää kuin kuukausi sitten, ja tilanne nostaa stressitasoa.

Me emme kuitenkaan voi tehdä samalla tavalla kuin Muumimamma, joten meidän täytyy miettiä muita keinoja.

Mitä tehdä kun kiukkukäyrä nousee liikaa?

Netistä löytyy paljon ohjeita mielen hallintaan korona- ja muissa kriisitilanteissa. Tässä ensin pari vinkkiä niistä:

Lasten ja nuorten erikoispsykologi Mia Huolman on tehnyt koosteen Miten tukea lapsia ja perheitä koronatilanteessa. Kooste sisältää vinkkejä rentoutumiseen ja ajatusten hallintaan liittyen.

Mieli ry:n sivuilla on paljon neuvoja, miten voi tukea sekä omaa, että lapsen ja nuoren jaksamista tässä tilanteessa:

Itse haluan antaa pari vinkkiä, joiden avulla sekä lapset että aikuiset voivat päivän aikana antaa toisilleen merkin siitä, että nyt on parempi rauhoittua koska minua alkaa kiukuttamaan!!

On viisasta ehdottaa toiminnallista menetelmää silloin, kun tilanne on rauhallinen. Tiedätte kyllä, miten ohjeet eivät tavoita kuulijaa silloin kun kiukku on päällä.

Kerro siis neutraalissa tilanteessa, että olet huomannut että tilanne x aiheuttaa helposti kiukun tunteita, ja toivot että voisitte miettiä miten tilanteen voisi hoitaa niin että se menisi mukavammin.

Voit ehdottaa esimerkiksi näiden toiminnallisten menetelmien käyttöä. Tilanteen syntyessä sinun tarvitsee vain muistuttaa lasta tai ottaa väline suoraan käyttöön.

Kokeile, toimisiko tämä teillä?

AIKALISÄKORTTI

Askarrelkaa aikalisäkortti. Sitä näyttämällä toinen tietää että nyt meinaa mennä hermo, ja on parempi että otetaan pieni tauko siinä mitä on meneillään. Sitä on helppo näyttää vaikka kesken etäpalaverin, jos tilanne meinaa riistäytyä käsistä?

Toinen vastaava idea, jota käytetään myös päiväkodeissa rauhoittamaan lapsiryhmän menoa:

LIIKENNEVALOT

bty

Voitte askarrella tai piirtää punaisen, keltaisen ja vihreän ympyrän tai innokkaammat voivat askarrella kokonaiset liikennevalot.

  • Näyttäessäsi lapselle keltaista valoa, hän tietää, että nyt on parempi rauhoittaa ja hidastaa, valo on varoitus!
  • Punainen valo tarkoittaa että nyt on menty liian pitkälle, ja täytyy lopettaa se mitä on meneillään.
  • Vihreällä valolla lapselle voi antaa hyvää palautetta ja kertoa että nyt olen käytettävissä, nyt saa häiritä.

Ehkä etätyöntekijän ovessa voi olla eri värisiä liikennevaloja päivän mittaan jos pienet apulaiset meinaavat häiritä liian usein?

Myös lapsi voi näyttää valoja aikuiselle, kun aikuisella alkavat tunteet kiehua.

Ja kuten joku sanoi; Tiesin heti, että tämä ei tule meillä toimimaan. Mutta sainpahan tunnin verrran rauhallista aikaa kun lapseni askarteli innoissaan liikennevaloja ja leikki niillä!

Lapselle on tärkeää kertoa, että aikuisen huono tuuli ja stressi tässä tilanteessa ei ole lapsen syy, vaan se johtuu haasteellisesta tilanteesta. Lapsi kokee helposti syyllisyyttä, jos hänelle ei kerrota miksi aikuinen on pahalla tuulella.

Kerro myös, että lapsen ei tarvitse kantaa huolta aikuisen jaksamisesta, ja että palaamme vielä normaalimpaan elämään vaikka nyt on haasteellista.

Jos kiukustuit, pyydä lapselta anteeksi. Näin hän oppii anteeksipyytämisen jalon taidon. Myös aktiviteettia “Kivat ja kurjat asiat”, jonka mainitsin blogini alussa voi hyödyntää tässä; kun lapsi kysyy sinulta illalla mikä sinun mielestäsi oli tänään kurjaa, voit kertoa että oli kurjaa kun kiukustuit lapselle, etkä olisi halunnut olla kiukkuinen. Siinä oiva tilaisuus miettiä yhdessä miten voisitte jatkossa yrittää estää turhat kiukustumiset!

Sillä välin, kun Muumipeikko ystävineen seikkaili luolassa, Muumimamma kulki tyytyväisenä “ympäri taloaan ja tunsi itsensä tavattoman tyytyväiseksi. Sade rapisi hiljaa puutarhaan. Rauha, järjestys ja hiljaisuus vallitsi kaikkialla. …hän vetäytyi huoneeseensa ottamaan pienet päiväunet, sillä hänestä ei mikään ollut makeampaa kuin nukkuminen sateen rapinaan.

Vaikka emme voi konkreettisesti toimia kuten Muumimamma, voisimmeko päästä hieman lähemmäs hänen rentoutunutta olotilaansa?

7. Käytännön vinkki huolista puhumiseen; kysymyspurkki

Tämä menetelmä sopii parhaiten lapsille, jotka osaavat jo kirjoittaa. Menetelmän avulla voi kuitenkin saada myös pienemmät lapset esittämään kysymyksiä, kun kysymykset kirjoitetaan purkkiin yhdessä aikuisen kanssa!

Tarvitsette vain purkin tai minkä tahansa kipon, jonka kylkeen voitte kiinnittää teipillä kysymysmerkin kuvan. Lisäksi varmista, että lapsella on saatavilla paperia ja kyniä joiden avulla hän voi tehdä purkkiin kysymyksiä silloin kun kysymyksiä tulee mieleen.

Voit kertoa lapselle, että joskus aikuisen on vaikea tietää, onko lapsella joitan huolia tai kysymyksiä mielen päällä. Samaan aikaan lapsen voi olla hankala ottaa puheeksi kysymyksiä, jotka pyörivät mielessä. Kerro lapselle, että tätä varten on keksitty

KYSYMYSPURKKI!

Kuva: oma kotialbumi

Kysymyspurkkiin lapsi voi kirjoittaa paperilapuilla kysymyksiä, jotka askarruttavat mieltä. Voitte yhdessä sopia, missä purkkia säilytetään, kuinka usein kysymyksiä luetaan, ja miten niistä jutellaan.

Lukeeko aikuinen kysymyksen heti samana päivänä kun kysymys ilmestyy purkkiin?

Jutellaanko kahden kesken?

Missä olisi paras jutella, varmaankin jossain mukavassa paikassa, vaikkapa yhdessä rakennetussa majassa?

Voit kertoa, että aina aikuinenkaan ei osaa vastata kaikkiin kysymyksiin, eikä kaikkiin kysymyksiin ole olemassa vastausta. On ihan ok vastata “En tiedä”. Silloin voit kysyä lapselta, mitä hän ajattelee? Voit ehdottaa, että mietitte vastausta yhdessä, tai kenties keksitte mistä vastauksen voi löytää?

Ehkä myös aikuinen haluaa kysyä lapselta jotain kysymyspurkin avulla?

Kiinnostavia hetkiä kysymyspurkin parissa!

6. Miten puhua koronasta lapsen kanssa 2/2

Edellisessä kirjoituksessani mainitsin lapselle puhumisen yhteydessä 1. ikätasoisesti puhumisen 2. konkreettisen tiedon kertomisen lapselle siitä, miten tilanne vaikuttaa juuri hänen arkeensa sekä 3. tavallisten asioiden korostamisen, jotka toistuvat ja tuovat lapselle turvallisuuden tunnetta. 

Lapsille suunnattua tietoa ja materiaalia koronasta on alkanut ilmestyä eri muodoissa saataville. Lapsi tarvitsee aikuista tueksi ja aikuisen tehtävänä on varmistaa, että lapsi ei jää kysymystensä kanssa yksin katsoessaan tai lukiessaan tietoa. Aikuisen on hyvä tietää myös kouluikäisen kohdalla, millaista ja miltä kanavalta lapsi kuulee tietoa, ja varmistaa että tieto sopii juuri hänen lapselleen.

Jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten; helpottaako tiedon saaminen, vai ahdistaako se lasta entisestään? Tarkkaile lapsen reaktioita, ja kysy haluaako hän kysyä sinulta jotain.

Jos sinua mietityttää, mahtaako lapsesi aina kysyä kaikkea mitä hän haluaisi kysyä, annan sinulle vinkin kysymisen helpottamisesta seuraavassa blogikirjoituksessani. 

Esimerkkejä lapsille suunnatusta tiedosta:

  • Helsingin Sanomien lasten uutiset on aloittanut kouluikäisille erikoislähetykset joka arkipäivä.  ”Koululaisten tiedontarve on nyt suurempaa kuin koskaan aiemmin. Sillä aikaa kun koulut ovat kiinni, me kerromme heille lasten kielellä, mitä maailmassa tapahtuu, kertoo Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman”  https://www.hs.fi/lastenuutiset
  • Mimmit –yhtyeen musiikkivideo Muista pestä kädet
    https://www.youtube.com/watch?v=wEucz5jSre0
  • Somessa paljon huomiota saanut nerokkaaksi kehuttu video, jossa selitetään 4-vuotiaalle lapselle, miksi käsienpesu on tärkeää https://www.youtube.com/watch?v=xhwq_JpBIzg

Netistä löytyvien materiaalien lisäksi lapselle herää kysymyksiä, joiden selvittämiseen hän tarvitsee sinun tukeasi. Erityisesti kouluikäistä lasta saattaa kovasti kiinnostaa, miltä se virus oikein näyttää. Voitte yhdessä tutkia asiaa ja etsiä netistä tietoa viruksesta ja sen ulkonäöstä.

On hyvä muistaa, että varsinkin kouluikäinen lapsi saa tietoa jostain joka tapauksessa, joten voi olla parempi että sinä käyt hänen kanssaan keskusteluja ja vastaat hänen kysymyksiinsä parhaasi mukaan.