Blogi

Kiireinen syksy on aiheuttanut sen, että kirjoituksia on syntynyt hitaammin kuin toivoisin. Kiireen keskellä huomasin miettiväni, että kiirettä on varmasti monella muullakin. Niinpä sain idean, että teen koosteen joistain blogissa kertomistani toiminnallisista menetelmistä, jotta kiireisemmätkin lukijat saavat ideoita helposti itselleen.

Toivottavasti löydät menetelmistä jonkun sopivan myös omaan käyttöösi. Menetelmiä voi käyttää lapsen kanssa, kun haluat helpottaa huolista ja tunteista juttelua – sekä koronatilanteessa että monessa muussa tilanteessa.

Joitain otsikoita klikkaamalla pääset alkuperäiseen blogikirjoitukseen.

HUOLIHUIVI

Sovi lapsen kanssa, että hän voi laittaa tietyn huivin sovittuun paikkaan (esim. ovenripaan) merkiksi, jos hän haluaa, että sinä tulet juttelemaan hänen kanssaan.

MODERNI HUOLIHUIVI

Isomman lapsen / nuoren kanssa voi sopia myös emojista, jonka hän voi lähettää sinulle merkiksi siitä, että hän haluaa kertoa sinulle huolistaan.

KYSYMYSPURKKI

Askarrelkaa purkin tai laatikon kylkeen kysymysmerkki. Lapsi voi kirjoittaa purkkiin paperilapuilla kysymyksiä, jotka askarruttavat mieltä. Voitte yhdessä sopia, missä purkkia säilytetään, kuinka usein kysymyksiä luetaan, ja miten niistä jutellaan.

PELONKESYTYSSUUNNITELMA / VIRUKSENNITISTYSSUUNNITELMA

Piirtäkää millä tavoin saatte viruksen pysymään kaukana! Suunnitelmassa voi käyttää mielikuvitusta, mutta siihen voi lisätä myös tärkeitä asioita kuten käsien pesun, turvavälin muihin ihmisiin jne.

HUOLIEN TAI PELKOJEN PIIRTÄMINEN HASSUIKSI

Jos lapsella on pelkoja, joista olette yrittäneet jutella ja päästä niistä eroon jo muilla tavoin, ja kyse on esim. möröistä tai kummituksista, voit kokeilla tätä keinoa. Pyydä lasta piirtämään pelko ensin sellaisena kuin se on hänen mielessään. Pyydä lasta tämän jälkeen piirtämään pelottavasta asiasta mahdollisimman hassu; esim. kummitukselle tutti suuhun, tai möröstä mahdollisimman värikäs hassut vaatteet päällä. Ehkä pelko pienenee, kun pelottavan ajatuksen tullessa lapsi voi miettiä miten hassulta se näyttikään?

TUNNEKIVET

Etsikää pihalta 3 erilaista kiveä; tavallinen, rosoinen ja erityisen hieno.

Voitte ottaa rutiiniksi joka ilta / viikoittain laittaa kiven kiertämään kädestä käteen ja kysyä toisiltanne;
-mitä tavallista tänään / tällä viikolla tapahtui
-mitä kurjaa / ikävää tapahtui
-mitä erityisen hienoa tapahtui
Se puhuu, kenellä on kivi kädessä. Lapsi voi huomata, että jokaisessa päivässä ja viikossa on myös hyviä hetkiä, ja toisaalta kurjatkin hetket ja tunteet kuuluvat elämään.

HENGITYSHARJOITUS: NELIÖN MAALAAMINEN

Sulje silmät. Kuvittele maalaavasi jollain kivanvärisellä pensselillä neliötä hengityksen tahtiin. Sisään hengittäessäsi maalaat yhden sivun ja ulos hengittäessäsi seuraavan. Seuraavalla sisään-/ulosparilla maalaat neliön loppuun. Toista kunnes uni tulee tai mieli rauhoittuu muuten.

Vinkki: voit ensin harjoitella lapsen kanssa tätä mielikuvaharjoitusta oikean pensselin ja maalien kera.

HUOLISYÖPPÖ

Huolisyöppö voi olla kuvassa olevan hahmon kaltainen, jonka suuhun kirjoitettuja tai piirrettyjä huolia voi laittaa. Myös huolia varten käyttöön otettu purkki tai kippo toimii. Sopikaa, milloin huolia luetaan ja niistä jutellaan.
Kasvatus- ja perheneuvonta ry:llä on verkkosivuillaan virtuaalinen huolisyöppö: https://suomenkasper.fi/huolisyoppo/

OMA KORONATARINA AIKAKAPSELIN MUODOSSA

Aikakapseli 2020, sinun koronatarinasi on ladattavissa vapaasti tämän linkin takaa. Aikakapselin sijainti saattaa vielä muuttua, joten suoraa linkkiä siihen ei kannata jakaa.

Aikakapselin voi tulostaa, ja sitä saa muokata ja kopioida vapaasti. Toivon, että siitä on iloa monille. Se toimii erityisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, mutta myös pienemmät lapset voivat tehdä siitä osioita aikuisen avustuksella, tai aikuinen voi kirjoittaa pienen lapsen puolesta muistoja lapselle myöhemmin luettavaksi.

Tsemppiä kaikille syksyyn!

Esittelen tässä kirjoituksessa muutaman keinon, joiden avulla lapsen kanssa voi käsitellä pelkoja. Pelko voi ilmetä erityisesti nukahtamistilanteissa ja se voi liittyä mielikuvitusolentoihin, tai lapsi saattaa pelätä koronaviruksen tarttumista ja sairastumista. Olkoon pelko mikä tahansa, peloista puhuminen on tärkeää. Lapselle luontainen tapa kertoa asioista on toiminnallisuus. Esittelen tässä kirjoituksessa muutaman keinon joiden avulla peloista voi puhua, ja joiden avulla pelko voi kutistua hieman pienemmäksi.

VIRUKSEN NITISTYSSUUNNITELMA

Piirtäkää millä tavoin saatte koronaviruksen pysymään kaukana! Suunnitelmassa voi käyttää mielikuvitusta, mutta siihen voi lisätä myös tärkeitä asioita kuten käsien pesun, turvavälin muihin ihmisiin jne.

HUOLEN TAI PELON PIIRTÄMINEN HASSUKSI

Jos lapsella on pelkoja, joista olette jo jutelleet muilla tavoin, voit kokeilla tätä keinoa. Pyydä lasta piirtämään pelko ensin sellaisena kuin se on hänen mielessään. Pyydä lasta tämän jälkeen piirtämään pelottavasta asiasta mahdollisimman hassu; esim. kummitukselle tutti suuhun, tai möröstä mahdollisimman värikäs hassut vaatteet päällä. Ehkä pelko pienenee, kun pelottavan ajatuksen tullessa lapsi voi miettiä miten hassulta se näyttikään?

MÖRÖNKARKOTIN

Jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa mörköjen tai muiden pelottavien kummajaisten ja ajatusten vuoksi, voit pyytää lasta piirtämään mörönkarkottimen. Joskus voi auttaa vielä enemmän, jos mörönkarkottimen piirtääkin joku lapselle tärkeä, vähän isompi lapsi jonka taitoihin mörön karkoituksessa lapsi uskoo. Voitte ripustaa mörönkarkottimen sängyn yläpuolelle, ja lapsi saa liimata karkottimeen tarran aina kun onnistuu nukahtamaan hienosti omaan sänkyynsä!

SATUKIRJAT PELOISTA

Satukirjat voivat helpottaa lapsen kanssa peloista juttelua ja asian käsittelyä. Esimerkiksi Jukka Hukka -sarjassa on kirja “Jukka Hukka ja varjohirviö. Pelon ja jännityksen kesyttäminen” (Avril McDonald).

Kirjan tarina on kirjoitettu runon muotoon, joka voi toimia pohjana lapsen kanssa juttelulle. Kirjassa Jukka Hukka käyttää pelon kesyttämiseen keinoa, jossa on jotain samankaltaista kuin pelon piirtämisessä hassuksi. Kirjassa nimittäin hämähäkki neuvoo Jukka Hukalle loitsun, jossa hengitetään rauhallisesti, ja pelottava asia kuvitellaan hassuksi, söpöksi tai pieneksi.

Kirjan lopussa on myös vinkkejä aikuisille, sekä pelon kesyttämiseen liittyviä aktiviteetteja lapsen kanssa tehtäväksi.

Pidin kesäkuukaudet taukoa blogin kirjoittamisesta. Odotin mietteliäänä, mahtaako koronatilanne jo helpottua niin, että blogini voi hiljentyä. No, ihan niin ei tapahtunut. Korona on edelleen esillä mediassa ja ajankohtainen erityisesti varhaiskasvatus- ja kouluikäisten lasten perheissä sen vuoksi, että kaikki oireiset testataan. Lapset ovat hoidosta ja koulusta poissa pitkiä aikoja, kun testituloksia odotellaan. Tämä haastaa jälleen perheiden jaksamista ja voi herättää lapsissa huolta ja kysymyksiä.

Tässä yksi apukeino koronan herättämien tunteiden käsittelyyn lasten kanssa:

Huomasin alkukesästä, että YK:ssa on julkaistu lastenkirja koronasta, ja komitea kannusti sivuillaan kääntämään kirjan eri kielille. Tartuin tuumasta toimeen kahden verkostoistani löytyneen osaajan kanssa. Suomenkielinen kirja “Olet sankarini” on ladattavissa sivuilta https://interagencystandingcommittee.org/iasc-reference-group-mental-health-and-psychosocial-support-emergency-settings/my-hero-you

Kirjasta on sivustolla useita eri kieliversioita, toivon että tieto tavoittaa perheitä mahdollisimman laajasti!

Kirja on tarkoitettu luettavaksi yhdessä aikuisen kanssa, sillä se voi herättää kysymyksiä, joita lapsi voi pohtia yhdessä aikuisen kanssa. Kirjan avulla lapsen kanssa voi jutella menneen kevään tapahtumista ja ajankohtaisista ajatuksista ja tunteista koronaan liittyen.

Satu kertoo positiivisella tavalla siitä, miten meistä jokainen voi omilla toimillaan pyrkiä välttämään viruksen leviämistä. Kirjassa on käytetty sopivasti mielikuvitusta rikastuttavia hahmoja ja tapahtumia, vaikka käsiteltävä aihe on vakava.

Kirjassa lapset kokevat erilaisia tunteita ja huolia koronaan liittyen, ja siinä esitellään Turvapaikka – aktiviteetti, jonka avulla oman mielen voi rauhoittaa huolten keskellä.

Hyviä lukuhetkiä kirjan parissa!

Kaupallinen yhteistyö Lautapelit.fi kanssa (sain pelin arvostelukappaleen sekä pelin arvottavaksi lukijoiden kesken)

Pyysin pelin arvostelukappaleen, sillä olen pelannut peliä jo aiemmin, ja olen sitä mieltä että peli on oikeasti mainitsemisen arvoinen tässä blogissa. Halusin myös ilahduttaa kesän kunniaksi jotain onnekasta blogini lukijaa; tämän kirjoituksen lopussa voit osallistua arvontaan ja voittaa itsellesi kyseisen pelin!

Päivitys 11.6.2020
Arpaonni suosi tamperelaista Riikkaa, kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Pelin avulla tunteista puhuminen ja erilaisista tunteita herättävistä tilanteista juttelu lapsen kanssa on aika helppoa, sillä pelissä on kivan yksinkertainen idea, ja myös visuaalinen ilme on selkeä. Kun kaikki ajatuskapasiteetti ei mene pelin sääntöjen ymmärtämiseen ja pinnistelyyn kohti voittoa, on helpompi keskittyä myös tunteiden miettimiseen.

Peli erottuu edukseen muista lautapeleistä kahden ison, puisen hahmon ansiosta. Hahmoja on hauska liikutella pelilaudalla ja se onnistuu pienemmältäkin lapselta. Pienten pelinappuloiden ärsyttävä kaatuminen ja osien irtoaminen ei ole tässä pelissä ongelma!

Pelin suositusikä on neljästä vuodesta ylöspäin. 4-vuotias pystyy jo hyvin pelaamaan peliä aikuisen seurassa, ja lapsesta riippuen peli voi olla hyvä apu tunteista puhumiseen jo pienemmällekin. Aikuisen ollessa mukana ja kertoessa omista tunteistaan, lapsi oppii miten erilaisia tunteita ihmisellä voikaan olla, ja että kaikki tunteet ovat sallittuja!

Pelissä tunteita “purkitetaan”. Jos pelin tiimellyksessä keskustelulle löytyy tilaa, lapselle voi kertoa että jos jokin tunne tuntuu tosi voimakkaalta, voidaan yhdessä miettiä mikä minkäkin tunteen kohdalla voisi helpottaa oloa.

Pelissä tunteiden rauhoittamista voi kuvailla lapselle vaikka niin, että kun isoa tunnetta yrittää vähän rauhoittaa, se ei räisky ihan valtoimenaan, vaan “pysyy purkissa”. Tunteita ei ole kuitenkaan tarkoitus piilottaa purkkeihin, vaan ne kuuluvat ihmisen elämään. Siksi varmaan pelissäkin purkin kylkeen on jätetty reikä, josta voi nähdä mikä tunne missäkin purkissa on!

Välillä tunteet menevät “sekaisin” ja montaa tunnetta voi tuntea yhtä aikaa, ja sekin on ihan normaalia. Pelissä tyttö yrittää auttaa hirviötä, etteivät tunteet menisi sekaisin ja peli voi jatkua. Ehkä purkittamalla tunteet erilleen toisistaan, ne eivät mene ihan sekaisin ja niitä on helpompi hallita?

Pelistä voi helposti pelata myös yksinkertaisempia versioita, ja jättää joitain kohtia toteuttamatta. Pienemmille lapsille voi riittää, että he noppaa heittämällä käyvät eri tunnevärien luona ja kertovat kunkin värin kohdalla, milloin tuntevat kyseistä tunnetta. He voivat laittaa värejä purkkiin niin, että purkkien värit näkyvät koko ajan pelaajille, jolloin sääntö oikean purkin etsimisestä jää pois ja helpottaa pelaamista.

Tarkemmat tiedot pelistä löydät täältä, sivuilla on myös video josta näkee hyvin miltä peli näyttää pelatessa: lautapelit.fi/Tunteiden_varit

P.S Tunteiden rauhoittamisen avuksi voi käyttää myös Isot tunteet tulevat ja menevät -kirjaa, josta kerroin aiemmassa kirjoituksessani.

Sain tänään kunnian aloittaa Lastensuojelun keskusliiton Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarjan. Kirjoitukseni koskee lapsen osallisuutta koronatilanteessa – miten ottaa kokemukseen lapsi mukaan ja auttaa häntä muodostamaan muistoja ja oma koronatarina. Suosittelen lukemaan kirjoituksen, sillä se täydentää tässä blogissa kirjoittamiani asioita. Pääset lukemaan kirjoitukseni täältä.

Monella perheellä on ollut tiukka kevät, eikä rajoitusten poistuminen ja koululaisten kesälomien alkaminen välttämättä vähennä haasteita. Huoli tulevaisuudesta voi vaivata mieltä, koska emme tiedä miten tilanne tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Nyt voimme kuitenkin jo katsoa taaksepäin; olemme selvinneet jo yli kaksi kuukautta poikkeusoloissa. Ehkä viimeistään tässä kohtaa haluat miettiä, mitä muistoja haluat tallentaa tästä ajasta lapsellesi?

Haasteiden keskellä ei ehkä ensimmäisenä ole tullut mieleen aloittaa jotain uutta ja kenties hieman luovuuttakin vaativaa tekemistä, kuten muistojen keräämistä näistä hetkistä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeaa.

KORONAPÄIVÄKIRJA

Päiväkirjaa voi pitää monin eri tavoin. Jos lehtileikkeitä, valokuvia tai tulostinta ei ole, voit kirjoittaa ja/tai pyytää lasta piirtämään muistoja ja voitte koota piirustukset kirjaksi nitomalla.

OMA KORONATARINA AIKAKAPSELIN MUODOSSA

Kanadalaisen Long Creationsin tekemän englanninkielisen aikakapselin inspiroimana tein suomenkielisen päiväkirjapohjan lapsille;

Aikakapseli 2020, sinun koronatarinasi on ladattavissa vapaasti tämän linkin takaa. Aikakapselin sijainti saattaa vielä muuttua, joten suoraa linkkiä siihen ei kannata jakaa.

Aikakapselin voi tulostaa, ja sitä saa muokata ja kopioida vapaasti. Toivon, että siitä on iloa monille. Se toimii erityisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, mutta myös pienemmät lapset voivat tehdä siitä osioita aikuisen avustuksella, tai aikuinen voi kirjoittaa pienen lapsen puolesta muistoja lapselle myöhemmin luettavaksi.

Vieraskynäkirjoitus
Kirjoittaja: Kati Kärkkäinen, sosiaalipsykologi, työnohjaaja (Tmi Sosiaalipsykologi Kati Kärkkäinen)

Hengitystä huomioimalla ja säätelemällä voi tyynnyttää itseä nopeasti. Lasta kannattaa rauhallisina hetkinä evästää siihen, miten hyödyntää hengitystä hankalia tunteita kohdatessa. Yhtä lailla hengitysharjoitteista on apua kierrosten laskemiseen ja rentoutumiseen. 

Kehon tahdosta riippumaton hermosto säätelee itsenäisesti olotilaa muokaten vaikkapa sydämen sykettä. Tätä hermostoa ei voi ohjata komentamalla, mutta hengityksen rauhoittaminen kyllä tepsii. Tyyni hengitystempo antaa keholle viestiä, että ei ole mitään hätää, ja samalla kropan uhkareaktiot asettuvat.

Yksinkertaisin pysähtyminen hengityksen ääreen on sisään- ja uloshengitysten tunnustelu sellaisenaan. Hengityksen kuulostelu ja sen liikkeen huomiointi kehossa ohjaavat mielen pois huolten ja murheiden kehästä. Huomio suuntautuu neutraalimmin. Seuraavaksi simppeleintä on pyrkiä pidentämään hengitystä vähän, koska syvät, pitkät hengitykset rauhoittavat kehoa toisin kuin pinnallinen ja nopea ”hätähengitys”. Ihan jo muutama levollinen hengitys tasaannuttaa sekä mieltä että kehoa.

Netistä löytyy runsaasti erilaisia konkreettisia hengitysharjoituksia. Tässä tarjoilen muutaman harjoitteen, jotka ovat minusta olleet toimivia.

LIUKUMÄKI

Laita silmät kiinni. Kuvittele, että aina sisäänhengityksellä kiipeät ylös liukumäen portaita ja uloshengityksellä lasket mäen alas.

NELIÖN MAALAAMINEN

Sulje silmät. Kuvittele maalaavasi jollain kivanvärisellä pensselillä neliötä hengityksen tahtiin. Sisään hengittäessäsi maalaat yhden sivun ja ulos hengittäessäsi seuraavan. Seuraavalla sisään-/ulosparilla maalaat neliön loppuun. Toista kunnes uni tulee tai mieli rauhoittuu muuten.

PEHMOLELUN TUUDITTAMINEN UNEEN

Ohjeista lapsi selinmakuulle niin että hän asettaa itselleen rakkaan pehmolelun navan kohdalle. Kehota häntä hengittämään niin syvään, että tuo pallean päällä oleva pehmo keinuu rauhallisesti ylös ja alas. Samalla kun lapsi tuudittaa leluaan uneen hän rauhoittaa hengityksensä ja itsensä muutenkin.

GIF-LEIKKEET RAUHOITTUMISEN TUKENA

Hakusanoilla ”breathing gif” voi myös yhdessä etsiä netistä sopivia kuvallisia tukia levolliseen hengitysrytmiin. Moneen ikään ja makuun istuvia virikkeitä on tarjolla. 

Ei-kaupallisessa yhteistyössä Suojellaan Lapsia ry 

“Lapsille on tärkeää opettaa, että isot tunteet tulevat ja menevät, kuin pilvet taivaalla.” 

Yksi tärkeä tunteiden käsittelyyn liittyvä taito, jota aikuiset voivat opettaa lapsille, on tunteiden säätely. Lapselle on tärkeää kertoa ja ilmaista, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Koronatilanne on herättänyt monessa perheessä tunteita, joita ei ole ennen koettu niin voimakkaasti. Lapsella on lupa tuntea juuri niitä tunteita mitä hän tuntee. Aikuisen on kuitenkin tärkeä ohjata ja auttaa lasta tunteiden ilmaisussa. 

Suojellaan Lapsia ry on 12.5.2020 julkaissut verkossa ladattavissa olevan Isot tunteet tulevat ja menevät -tunnekirjan, jonka avulla lapselle voi opettaa tunteiden ja kehollisten tuntemusten yhteyttä, ja keinoja rauhoittua suuren tunteen tullessa.   Kirja on erityisasiantuntijoiden Nina Vaaranen-Valkosen ja Hanna-Leena Laitisen tuottama suomenkielinen versio kanadalaisesta Big Feelings Come and Go– lastenkirjasta.

Suojellaan Lapsia –yhdistyksen erityisasiantuntijat kertovat, että kirjasta on hyötyä erityisesti niille lapsille, jotka ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia, mutta kirja toimii erinomaisesti kenen tahansa lapsen kanssa, jolle aikuinen haluaa opettaa tunteiden säätelyn taitoa. Lapsi voi myös itse lukea kirjan.

“Monilla lapsilla on tarve käsitellä poikkeustilanteesta johtuvia tunteita. Aikuisen on tärkeää keskustella lasten huolista ja peloista sekä mahdollisten traumaattisten tapahtumien aiheuttamista normaaleista reaktioista.” muistuttavat yhdistyksen erityisasiantuntijat.

“Isot tunteet tulevat ja menevät- kirja lisää lasten ja aikuisten ymmärrystä tunteiden yhteydestä kehon reaktioihin. Kirjan yksinkertaiset harjoitteet tukevat lapsen tunnesäätelytaitoja” toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija ja psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen yhdistyksen tiedotteessa.

“Erityisasiantuntijat muistuttavat, että lapsille on tärkeää opettaa tunnesäätelyä ja isojen tunteiden hallitsemista myös ennaltaehkäisevästi. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on osallistaa lapsen läheiset ja tärkeät aikuiset lukemaan kirjaa yhdessä. Lapset ovat riippuvaisia läheistensä tunteiden hallinta- ja tunnesäätelytaidoista ja kirjan harjoitteet toimivat myös aikuisilla. “

Suojellaan Lapsia ry:n tiedote:

Isot tunteet tulevat ja menevät -lastenkirja

Tästä pääset lataamaan kirjan suoraan: 

https://suojellaanlapsia.fi/wp-content/uploads/2020/05/isot-tunteet-tulevat-ja-menevat.pdf 

Kokoan tähän blogikirjoitukseen tietoa ja linkkejä joista voi olla hyötyä, jos oma vanhemmuus, jaksaminen ja lapsen tukeminen korona-arjessa mietityttää, ja kaipaat tukea ja tietoa näihin liittyen.

Listaan myös lapsiperheille suunnattuja kyselyjä korona-aiheesta. Joskus kyselyyn vastaaminenkin voi jäsentää omia ajatuksia, kun joutuu kysymysten kautta miettimään omaa tilannettaan vanhempana ja perheenä.

LAPSIPERHEILLE SUUNNATTUJA KYSELYJÄ JA TUTKIMUKSIA

• Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen verkkosivusto https://yhdessaselviydytaan.fi/fi/
  Sivustolle on koottu tietoa ahdistuneisuudesta, neuvoja hankalien tunteiden läpikäymiseen sekä yksinkertaisia harjoituksia, joilla helpottaa vanhemman omaa ja lapsen ahdistusta. Sivustoon liittyy tieteellinen tutkimus. Siinä selvitetään tarjottujen keinojen vaikutusta vanhemman ja lapsen hyvinvointiin. Sivusto on maksuton ja avoin kaikille, jotka ovat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Sivusto vaatii rekisteröitymisen.

Englanninkielinen, kansainvälinen tutkimus selvittää koronapandemian vaikutuksia hyvinvointiin. Lisätietoa ja linkki kyselyyn Mieli ry:n sivuilla.

SIVUSTOJA VANHEMMUUDEN TUEKSI KORONA-AIKANA JA MUULLOINKIN

• Mieli ry:n sivuilta löydät kriisipalvelujen yhteystiedot ja tämä linkki vie artikkeliin “Miten jaksaa koronan toinen aalto”

• Lastensuojelun keskusliiton sivuilta löytyy artikkeleita ja blogikirjoituksia sekä tietoa ja vinkkejä lapsiperheille jaksamisen tueksi. https://www.lskl.fi/

• Hyvä kysymys -verkkopalveluun on koottu Väestöliiton asiantuntijoiden tuottamaa tietoa tuesta ja palveluista koronaepidemian aikana. Listalla on mm. vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvää tietoa sekä lista nuorten tukimuodoista verkossa.
  https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/tietoa-ja-tukea-koronaepidemian-aikana/
  
  Hyvä kysymys -sivustolta löytyy myös Väestöliiton videosarja, jossa kerrotaan miten voit jaksaa paremmin lapsen vanhempana ja mitä kannattaa ottaa huomioon, jos joudutte olemaan eristyksissä kotona pidemmän aikaa. https://www.hyvakysymys.fi/video/perhe-eristyksessa/

Yllä näet monenlaisia reaktioita joita lapsella voi olla missä tahansa tunteita herättävässä tilanteessa. Moneen kriisitilanteeseen sisältyy myös tunteita ja reaktioita, joita ei aina osata tulkita kyseisestä tilanteesta johtuvaksi. Voi olla, että sinun lapsesi ei reagoi mitenkään erityisesti, ja sekin on ihan normaalia.

Olemme juuri kuulleet hallituksen päätöksestä, että koululaiset palaavat kouluihin kahden viikon kuluttua. Voin kuvitella, että tämä päätös aiheuttaa lapsissa hyvin monenlaisia reaktioita ja ajatuksia. Rajoituksia puretaan, mikä voi monista tuntua helpottavalta. Silti korona ei ole poistunut ja joukossamme on edelleen riskiryhmäläisiä. Monille lapsille on hyvä asia päästä takaisin kouluun, toisille ei.

Voiko se tarttua koulussa minuun? Tai johonkin perheenjäseneen minun kauttani? Mahtavaa, en olisi kestänyt enää yhtään kauempaa kotona. Minulla ei ollut mahdollisuutta pitää yhteyttä kavereihin kuten muilla, miten pääsen mukaan porukoihin? En haluaisi mennä taas kiusattavaksi, kotona olen ollut turvassa. Olen jäänyt jälkeen kaikissa koulujutuissa, miten ikinä opin enää? Ihanaa nähdä taas ystäviä!

Mitä kaikkea lapsi nyt miettii, emme voi edes tietää. Voimme kuitenkin auttaa lasta keventämään mieltään juttelemalla huolistaan aikuisen kanssa. Jo sillä huolet voivat pienentyä puoleen.

Voit käyttää juttelun apuna esimerkiksi aiemmin esittelemiäni huolihuivia tai kysymyspurkkia, tai tunnekiviä joista kerron seuraavaksi.

TUNNEKIVET

Kerätkää pihalta kolme erilaista kiveä; tavallinen kivi, rosoinen kivi ja erityisen hieno kivi. Sopikaa, että istutte yhdessä kertomaan toisillenne päivän (tai viikon) kuulumiset kivien avulla.

Kivi laitetaan kiertämään kädestä käteen. Sillä on puheenvuoro, jolla on kivi kädessä.

Kun lapsella on tavallinen kivi kädessään, pyydä häntä kertomaan mitä tavallista hän on tänään (tai tällä viikolla) tehnyt, tai mitä tavallista on tapahtunut.

Sitten on sinun vuorosi, kerro lapselle mitä tavallista sinulle on tapahtunut.

Rosoisen kiven kohdalla, kerro lapselle että jotkut asiat ovat vaikeita ja voivat tuntua kurjilta ja “satuttavilta” asioilta, ihan kuin rosoinen kivi vähän sattuu kun sitä kovasti puristaa. Pyydä lasta kertomaan rosoinen kivi kädessään, mitä kurjaa tai vaikeaa hän on tänään tehnyt, tai mitä kurjaa on tapahtunut.

Kerro sinäkin lapselle, mikä oli sinun mielestäsi tänään kurjaa. Jos vaikka olit huonolla tuulella ja tiuskaisit lapsellesi, tässä sinulle oiva tilaisuus pyytää anteeksi ja kertoa että oli kurjaa että menetit malttisi.

Viimeinen kivi on erityisen hieno. Kertokaa sen kohdalla toisillenne, mitä erityisen hienoa olette tehneet tai mitä erityisen hienoa on tapahtunut.

Aktiviteetti voidaan toistaa päivttäin tai viikoittain yhdessä sovittuna aikana tai aina sopivan rauhallisen hetken tullessa.

Kivien avulla tunteista jutellessanne voitte huomata, että myös vaikeat ajat sisältävät tavallisia ja hienoja asioita. Lisäksi saatte tilaisuuksia kertoa toisillenne vaikeistakin asioista ja tunteista.

Koronatilanne on kaukana normaaleista rutiineista. Normaaalisti koulunkäynti, päiväkotiarki ja työvuorot rytmittävät päivää, ja auttavat rutiinien muodostamisessa myös vapaa-ajalla. Nyt vapaa-aika ja työaika voivat sekoittua enemmän, eivätkä kaikki lapset ole päiväkodissa ja koulussa.

Kuitenkin, rutiinit tuovat turvallisuuden tunnetta ja auttavat siinä, että jokaisesta asiasta ei tarvitse neuvotella lapsen kanssa. Niinpä on tärkeää, että päivän sisällä on rutiineja, oli tilanne mikä hyvänsä.  

Lapselle turvaa tuovat rutiinit koostuvat pienistä asioista; aamutoimet samaan tapaan kuin ennen, päivävaatteet ylle vaikka jäisitte kotiin, päivän aikataulusta sopiminen ja kiinni pitäminen niin hyvin kuin pystytte, viikkokalenteri josta lapsi voi seurata viikonpäivien etenemistä.

Huomaatko, saat päiviin mahtumaan monia turvaa tuovia rutiineja, vaikka arki tuntuu täysin erilaiselta kuin ennen? 

Viikonlopun on hyvä olla edelleen viikonlopun tuntuinen ja silloin on hyvä tehdä jotain arjesta poikkeavaa; ehkä enemmän ulkoilua, retkeilyä, yhteisiä ruokailuhetkiä. Tässä tilanteessa monet lapset ovat ruudulla enemmän kuin yleensä. Hyväksy sekin, jos se on tilanteen kannalta paras ratkaisu. 

Ohessa esimerkit aamu- ja iltarutiinit -tauluista, joissa on kuvia Papunetin kuvapankista.

http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki -sivuston kuvapankista löytyy paljon kuvia, joita voi hyödyntää, kun haluat havainnollistaa lapselle asioita ja välttää ylimääräiset kiukuttelut siirtymätilanteissa.

Voit laittaa taulun vaikkapa jääkaapin seinään, tai missä vain on paras paikka, jossa lapsi voi käydä siirtämässä nuolta tai muuta merkkiä sen mukaan, mitä seuravavaksi tehdään. 

Myös Ylen artikkelissa Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila kuormittaa perheitä – haitallinen stressi voi siirtyä lapseen kerrotaan, miten mahdollisimman säännöllinen ja ennakoiva arki suojaavat stressiltä.