21. Esittelyssä Janod magneettinen tunnepeli, voita peli itsellesi*!

*Arvonta on suoritettu, kiitos osallistujille! Uusia arvontoja tulee kyllä, joten seuraahan blogiani!

Kaupallinen yhteistyö Leikkienin kanssa
Sain tätä blogikirjoitusta varten Janod magneettisen tunnepelin arvostelukappaleen sekä pelin arvottavaksi lukijoiden kesken.

Aiheuttaako kiireinen arki sen, että tunneasioita ei juurikaan ehdi ajattelemaan, saatikka sitten toteuttamaan pelaamalla tai muilla käytännön tavoilla? Tämä peli on tehty teitä varten!

Pienemmille lapsille on tarjolla vähemmän tunnemateriaalia, joten on hienoa että tällainen pienille suunnattu peli on tehty! Pelin ikäsuositus on 2-5 vuotta. Selkeät kuvat ja pelin idea sopivat mielestäni hyvin myös, jos lapsella on kielenkehityksessä haasteita. Silloinkin (tai varsinkin silloin) tunteista juttelu on todella tärkeää, ja tätä peliä voi käyttää siinä hyvänä apuna.

En ole erityisesti yrittänyt saada lapsia kiinnostumaan pelistä, olen laittanut sen vain esille näkyvälle paikalle. Pelissä olevat magneettipalat selvästi kiinnostavat, ja lapset haluavat käyttää niitä oma-aloitteisesti eri tilanteissa pelaamisen lisäksi. Tämän perusteella uskon, että en ole ainut joka on innoissaan pelistä!

Peli on ollut meillä käytössä vasta parin viikon ajan, ja olemme jo nyt hyödyntäneet sitä monessa eri tilanteessa ja eri tavoin. Leikkienin verkkokaupan esittelytekstin lupaukset “Janod Magneettinen tunnepeli on hyvä väline myös lapsen ja aikusen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen” ja “Magneettinen tunnepeli on monipuolinen väline tärkeiden tunnetaitojen harjoitteluun” ovat toteutuneet ainakin meillä hyvin; lapset ovat itse keksineet pelin magneettisille paloille hyvin monenlaisia käyttötarkoituksia myös pelihetkien ulkopuolella!

Pelin mukana ei tullut suomenkielisiä käyttöohjeita, mutta pelin perusidea on yksinkertainen ja tarvittaessa Leikkienin sivuilta löydät ohjeet pelin kulkuun: https://www.leikkien.fi/product/1273/janod-magneettinen-tunnepeli

Leikkienin sivuilla kerrotaan, että pelaamisen aikana  aikuinen voi ohjata lasta lisäkysymyksillä ja kuvailulla. Kerron seuraavaksi muutaman idean, mitä me olemme toteuttaneet tähän mennessä:  

Iltasatutuokio:

Pelataanko taas iltasadun sijaan? Tämän kysymyksen kuulen nykyään aika usein ennen nukkumaanmenoa. Peli on mukavan rauhallinen, se on toiminut hyvin iltasadun korvikkeena. Pelissä on isot kortit ja magneettikuvat, joten sitä pystyy pelaamaan ihan hyvin vaikka sängyllä ennen nukkumaanmenoa. Pelissä ei tarvitse jännittää (paitsi sitä, menikö tunne oikein magneettitaulussa), joten se ei mielestäni vaikuta piristävästi, vaan päinvastoin voi rauhoittaa päivän päätteeksi. Pelin avulla voi myös jutella päivän tapahtumista!    

Kun lapsi on laittanut oikean hahmon magneettitauluun, ja olette tarkistaneet oikean vastauksen (lapsi saa olla myös eri mieltä vastauksesta), lapselta voi vielä kysyä kuvakortin tapahtumista: 

Mitä kuvassa tapahtuu?

Mitä kuvan lapsi sanoo? Mitä aikuinen sanoo?  

Mikä voisi auttaa heitä tuossa tilanteessa?  

Onko sinulla joskus ollut sama tunne? Mitä silloin tapahtui? 

Kaikkia kysymyksiä ei kannata kysyä samalla kertaa, vaan eri pelikerroilla. Näin juttelu ei käy liian raskaaksi lapselle.

Varsinkin isomman lapsen kanssa kaikki kuvakortit tapahtumista on aika nopeasti käyty läpi, mutta peliä voi hyvin pelata myös muilla kuvilla, ja vaikka omilla vanhoilla valokuvilla eri tilanteista.

Voit pyytää lasta myös valitsemaan hahmoista, mitä tunteita lapsella on tänään ollut? Jos lapsi valitsee joitain tunteita, tapahtumista voidaan jutella. Millaisia asioita tänään on tapahtunut? Voit myös kertoa omasta päivästäsi! Ilahduitko työpäivän aikana jostain? Aiheuttiko jokin asia kiukkua? Kenties hämmästyit jotain?

Päivittäisten tunteiden ilmaisu:

Kasvokuvamagneetit voi laittaa pelaamisen välissä jääkaapin oveen, jolloin perheenjäsenet voivat näyttää toisilleen niiden avulla tunteita, joita heillä on. Esimerkiksi kiukku voi näin jäädä vähän pienemmäksi, kun sen saa ilmaista saman tien luovalla keinolla toisille.

Meillä Magneettisen tunnepelin kiukku-hahmo kohoaa nopeasti mahdollisimman ylös pitkin jääkaapin ovessamme olevaa tunnemittaria. Tämän toimenpiteen aikana alkaa jo naurattaa, ja kiukku vaihtuu helposti yhdessä tilanteen toteamiseen “Ohhoh, olipas kova kiukku!” Valokuvassa näkyvä väritettävä tunnemittari löytyy sivuilta https://fannitunnetaitosarja.fi/tietoa-tunnetaidoista/.

Pehmolelujen kanssa:

Lapsi tuli eräänä iltana luokseni nallen ja pienten tunnemagneettien (tunnesymbolien) kanssa. Lapsi sattui antaaman käteeni ensimmäisenä kateellinen- tunteen.

Sanoin lapselle:

Voi ei, olen tosi kateellinen ystävilleni, kun kaikilla heillä on ystävänä nalle. Minulla ei ole nallea.. Olen tosi kateellinen! 

Lapsi hymyili, ja antoi nallen syliini. Näytin hämmästyneeltä, ja niinpä lapsi antoi minulle magneeteista hämmästys-tunteen.  

Oi, olen tosi hämmästynyt, kuka sinä olet? Oletko sinä nalle? 

Lapsi oli heti mukana juonessa, ja hänen ojentaessaan tunnemagneetteja, tarinamme eteni nallen kanssa, ja lopulta vihan, surun, pelon ym. tunteiden kautta minusta ja nallesta tuli ystäviä ja lopuksi olimme iloisia 😊  

Lapsi halusi leikkiä myös keksimäänsä hiiri-leikkiä: hän antoi pieniä tunnesymboleita leikkihiirelle ruoaksi.

Menin mukaan leikkiin, ja aina kun hiiri söi jonkin tunteen, hiiri ilmaisi sitä esim. “Oi miten surullinen minä olen, kun sain vain yhden ruoanpalan..” tai “Olen kateellinen, ystäväni sai paljon enemmän ruokaa kuin minä” jne. Tämä oli tosi hauskaa lapsen mielestä, ja hauskuus huipentui siihen kun lapsi antoi hiirelle kaikki tunteet yhtä aikaa, ja hiiri alkoi ilmaisemaan niitä ihan sekaisin! Hiiri huusi hädissään lapselle “Auta minua, minun tunteeni ovat ihan sekaisin!”. Lapsi keksi, että hiiressä oli hätänappi jolla tunteet saatiin pysäytettyä ja kaikki palasi taas normaaliksi. Tätä leikittiin aika monta kertaa 🙂 Tällaisen leikin avulla lapsi oppii, mitä erilaiset tunteet tarkoittavat ja millaisissa tilanteissa niitä saattaa syntyä.

Yllä olevilla esimerkeillä haluan tuoda esiin, että tunteita voi sanoittaa ja käsitellä hyvin monenlaisissa tilanteissa lapsen kanssa. Usein lapsi innostuukin asioista jos hänen aloitteisiinsa vastataan, ja aikuinen heittäytyy mukaan leikkimään. Suuria suunnitelmia ja erillisiä tuokioita ei välttämättä tarvita.

Tunteita on helpoin käsitellä Leikkien, näin se on!

20. Tunnetontun joulukalenteri esittelyssä (sopii koteihin ja varhaiskasvatukseen)!

Vieraskynäkirjoitus,
kirjoittajana lasten parissa työskentelevä Hanna Vesala eli Omppu

Hei! Olen opettajana pienryhmäeskarissa. Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, ja tunnetyöskentely ovat olennainen osa opetusta ja kasvatustamme.

Näin tässä taannoin Facebookissa Tiina Virkkusen piirtämät ihanat tontut, joilla kaikilla oli jokin tunne. Tiina lupasi, että kuvia saa vapaasti kopioida käyttöön, ja siitä lähti ajatus Tunnetontun joulukalenterista. Tulostin ja väritin tontut.

Joka aamu olen nostanut uuden tontun mökin vieressä olevaan telineeseen.

Aluksi kierrän tontun kanssa jokaisen lapsen luona, että he näkevät tontun kunnolla, ja he saavat sanoa näyttääkö tonttu heidän mielestään iloiselta, surulliselta, vihaiselta, vai miltä. Sen jälkeen kerron, mikä on kortissa lukevan tunteen nimi.

Olen suunnitellut jokaiselle tontulle tehtävän, joka liittyy kyseiseen tunteeseen. Tehtävät minulla on erillisellä lapulla, eli siitä luen, millainen pohdintatehtävä kyseisestä tontusta on.

Esimerkkejä pohdintatehtävistä:

Peloissaan: Mikä sinua pelottaa? Mikä auttaa pelkoon?
Hilpeä: Mitä tarkoittaa hilpeä? Miksi tonttu on hilpeä?
Väsynyt: Näytä kädellä missä väsy tuntuu. Mikä väsyyn auttaa?
Hölmöilevä: Keksikää tarina hölmöilevästä tontusta.
Surullinen: Mikä sinut tekee surulliseksi? Mikä siihen auttaa?
Pettynyt: Miksi tonttu on pettynyt? Miten tonttua voisi lohduttaa?
Kateellinen: Mitä tarkoittaa, kun on kateellinen?
Onnellinen: Mikä sinut tekee onnelliseksi?
Hämmästynyt: Miksi tonttu on hämmästynyt?
Rakastunut: Miltä rakkaus tuntuu?
Äksy: Miten tontun saisi paremmalle tuulelle? Entä sinut, jos olet äksy?
Ihmettelevä: Mitä tonttu mahtaa ihmetellä?
Raivoissaan: Miten voitaisiin auttaa tonttua?
Kannustava: Mitähän tonttu sanoo?

Pohdintatehtäviä on lapsiryhmässämme pohdittu koko porukalla. Tärkeää on, että pohdinnoissa lapsia rohkaistaan vastaamaan, vääriä vastauksia ei ole, ja että varmasti hiljaisimmat ja arimmatkin lapset saavat puheenvuoron. En ole kirjannut vastauksia minnekään, vaan tärkeintä on salliva ja turvallinen ilmapiiri, sekä käyty keskustelu.

Kun pohdinta on saatu valmiiksi, kalenterivuorossa oleva lapsi on saanut tulla katsomaan salalokeroon (kuvassa olevan tontun talon katto aukeaa), ja siellä on ollut pieni yllätys. Ryhmässämme on taululla lappuset, joista näkyy missä järjestyksessä yllätyksen saa.

Yllätyspussukka on viety kotiin, ja avattu vasta siellä (teille voin paljastaa, että yllätys sisälsi tänä vuonna sateenkaarikynän ja dinosaurustarroja!)

Tontut, joiden tunteet on käyty läpi, olen laittanut luokan seinälle. Niihin voidaan sopivassa tilanteessa palata. Hyvät pohdinnat helpottavat tilannetta, joissa tunteet tulevat arjessa vastaan.

Olen ollut yllättynyt, miten hyvin lapset ovat kalenterin pohdintatehtäviin lähteneet mukaan. Olemme aidosti saaneet sellaisen ilmapiirin ja juttelutilanteen, missä on tullut erittäin avointa keskustelua, ja lapset ovat uskaltaneet puhua tunteista, joista muuten on vaikea saada heitä avautumaan.

Alla olevan linkin takaa löydät Tiina Virkkusen tontut sekä kuvan meidän eskarin kalenteripöydästä.

Toivottavasti joku saa tästä uutta ideaa tunnetyöskentelyihin.

Ihanaa joulun aikaa kaikille!

Omppu (Hanna Vesala, Kauhajoki)

Linkki on voimassa 4.1.2021 saakka:

https://share.icloud.com/photos/064NYy78hH9j3D367JBaaxQmw

19. Jukka Hukka –tunnekirjan arvonta* ja tietoa tunnekivikampanjasta!

Sain tätä blogikirjoitusta varten Jukka Hukka –kirjan arvostelukappaleen sekä kirjan arvottavaksi lukijoiden kesken, kiitos PS-kustannus! *Arvonta on päättynyt.

Hän huoliaan repussa
piilossa kantaa,
niiden aina itseään
vaivata antaa.

Ei osaa hän murheita
mielestään päästää,
niiltä kavereitaankin
koettaa säästää.

Nyt entistä raskaampi
murheiden taakka
painaa Jukka-rukan
maankamaraan saakka.

Jukka Hukka ja lohikäärmevauva -kirjassa kuvataan hienolla tavalla, miten murheet saavat Jukka Hukan kulkemaan kumarassa, ja painavat murheet repussa saavat hänen kulkunsa hidastumaan niin, että hän jää ystävistään jälkeen.

Jukka Hukka -kirjasarjan kirjat on kirjoitettu runon muotoon, mikä erottaa sarjan kivalla tavalla muista tunteita käsittelevistä lastenkirjoista. Runomuotoista kirjaa tulee luettua enemmän ajatuksella ja hitaammin, niin että runon viestiä ehtii pohtimaan kunnolla.

Kuten Jukka Hukalla, myös monilla lapsilla on huolia, joita voi olla vaikea sanoittaa ja kertoa aikuiselle. Koronavirustilanne, vanhempien ero, kiusaaminen, läheisen kuolema, kuormittavat perhetilanteet… huolia voi olla monenlaisia, isoja ja pieniä. Sadut ovat yksi toimiva apuväline huolista jutteluun.

Kun on huolia, tekeminen ja oleminen voi tuntua raskaalta kuten Jukka Hukan painava reppu, eikä arjessa jaksa iloita niistä hyvistäkään asioista kuten ystävistä tai harrastuksista. Joskus huolet voivat rasittaa ilman, että sitä itse edes huomaa.

Kun joku tekee huolet näkyväksi ja antaa luvan niistä puhumiseen, olo voi yllättäen helpottua!  

Päivi Possu rauhoittaa:
“Autetaan,
murheet kaikkien reppuihin
jaetaan.

Joku huolista varmaan
tuttukin on,
ehkä tiedämme
ratkaisun mainion.”

Jukka Hukka –kirjassa ystävät palaavat takaisin Jukan luo, kun he huomaavat, että hän on jäänyt muista jälkeen. He auttavat Jukkaa tyhjentämään repun murheista.

…ja murheille tapahtuu kirjan lopussa jotain yllättävää!

Suosittelen lämpimästi kirjaa, jos haluat kauniiden kuvien ja runollisen tarinan avulla jutella lapsen kanssa huolista!  

Kuten ystävät auttoivat Jukka Hukkaa, nyt myös sinä voit auttaa lapsia kertomaan huolistaan helpolla tavalla:

Voit auttaa meitä lähettämään tunnekivet ohjeineen tamperelaisille kouluille opettajien, koulukuraattoreiden ja -psykologien käyttöön, jotta lasten olisi helpompi kertoa huolistaan!

Kampanjan onnistuessa yli odotusten lähetämme tunnekiviä myös päiväkoteihin. Kampanja on osa Tampereen kaupungin MunTampere joukkorahoituskampanjaa ja mukana on monia muitakin hyviä kampanja-ideoita!

Kampanjalinkin takaa näet, mitä sinä saat vastineeksi jos osallistut:

https://mesenaatti.me/1858/auta-lapsia-kertomaan-huolistaan-tunnekivien-avulla/

Alakouluille lähetettävien tunnekivien mukaan painatamme ohjeen tunnekivien käytöstä, jotta opettajat, koulukuraattorit ja -psykologit voivat käyttää tunnekiviä apuna, kun juttelevat lasten kanssa.

Tunnekivi-aktiviteetista olen kertonut blogikirjoituksessani nro 10: Mitä takaisin kouluun?

Mukana kampanjan tukijana Liuskemestarit Oy, heiltä saat kauniit kivet moneen tarkoitukseen: liuskekivet pihaan, sisustuskivet, luonnonkivilattiat ja vaikka mitä!
https://liuskemestarit.fi/ 

Lämmin kiitos kampanjaan osallistuville!
Voit osallistua myös jakamalla tietoa kampanjasta tutuillesi.

Alla olevalla lomakkeella voit osallistua Jukka Hukka ja lohikäärmevauva -kirjan arvontaan 19.11.2020 mennessä. ARVONTA ON PÄÄTTYNYT. Arpaonni suosi turkulaista Tiiaa! Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille <3


Kirja arvotaan Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2020 ja voittajaan ollaan yhteydessä sähköpostitse. Mikäli voittaja ei vastaa sähköpostiin 25.11. mennessä, kirja arvotaan seuraavalle. Seuraa siis myös roskapostiasi!
Kirja lähetetään voittajalle PS-kustannuksesta.

18. Kooste toiminnallisista menetelmistä, joiden avulla voit tukea lasta huolista kertomisessa ja tunteiden ilmaisussa

Kiireinen syksy on aiheuttanut sen, että kirjoituksia on syntynyt hitaammin kuin toivoisin. Kiireen keskellä huomasin miettiväni, että kiirettä on varmasti monella muullakin. Niinpä sain idean, että teen koosteen joistain blogissa kertomistani toiminnallisista menetelmistä, jotta kiireisemmätkin lukijat saavat ideoita helposti itselleen.

Toivottavasti löydät menetelmistä jonkun sopivan myös omaan käyttöösi. Menetelmiä voi käyttää lapsen kanssa, kun haluat helpottaa huolista ja tunteista juttelua – sekä koronatilanteessa että monessa muussa tilanteessa.

Joitain otsikoita klikkaamalla pääset alkuperäiseen blogikirjoitukseen.

HUOLIHUIVI

Sovi lapsen kanssa, että hän voi laittaa tietyn huivin sovittuun paikkaan (esim. ovenripaan) merkiksi, jos hän haluaa, että sinä tulet juttelemaan hänen kanssaan.

MODERNI HUOLIHUIVI

Isomman lapsen / nuoren kanssa voi sopia myös emojista, jonka hän voi lähettää sinulle merkiksi siitä, että hän haluaa kertoa sinulle huolistaan.

KYSYMYSPURKKI

Askarrelkaa purkin tai laatikon kylkeen kysymysmerkki. Lapsi voi kirjoittaa purkkiin paperilapuilla kysymyksiä, jotka askarruttavat mieltä. Voitte yhdessä sopia, missä purkkia säilytetään, kuinka usein kysymyksiä luetaan, ja miten niistä jutellaan.

PELONKESYTYSSUUNNITELMA / VIRUKSENNITISTYSSUUNNITELMA

Piirtäkää millä tavoin saatte viruksen pysymään kaukana! Suunnitelmassa voi käyttää mielikuvitusta, mutta siihen voi lisätä myös tärkeitä asioita kuten käsien pesun, turvavälin muihin ihmisiin jne.

HUOLIEN TAI PELKOJEN PIIRTÄMINEN HASSUIKSI

Jos lapsella on pelkoja, joista olette yrittäneet jutella ja päästä niistä eroon jo muilla tavoin, ja kyse on esim. möröistä tai kummituksista, voit kokeilla tätä keinoa. Pyydä lasta piirtämään pelko ensin sellaisena kuin se on hänen mielessään. Pyydä lasta tämän jälkeen piirtämään pelottavasta asiasta mahdollisimman hassu; esim. kummitukselle tutti suuhun, tai möröstä mahdollisimman värikäs hassut vaatteet päällä. Ehkä pelko pienenee, kun pelottavan ajatuksen tullessa lapsi voi miettiä miten hassulta se näyttikään?

TUNNEKIVET

Etsikää pihalta 3 erilaista kiveä; tavallinen, rosoinen ja erityisen hieno.

Voitte ottaa rutiiniksi joka ilta / viikoittain laittaa kiven kiertämään kädestä käteen ja kysyä toisiltanne;
-mitä tavallista tänään / tällä viikolla tapahtui
-mitä kurjaa / ikävää tapahtui
-mitä erityisen hienoa tapahtui
Se puhuu, kenellä on kivi kädessä. Lapsi voi huomata, että jokaisessa päivässä ja viikossa on myös hyviä hetkiä, ja toisaalta kurjatkin hetket ja tunteet kuuluvat elämään.

HENGITYSHARJOITUS: NELIÖN MAALAAMINEN

Sulje silmät. Kuvittele maalaavasi jollain kivanvärisellä pensselillä neliötä hengityksen tahtiin. Sisään hengittäessäsi maalaat yhden sivun ja ulos hengittäessäsi seuraavan. Seuraavalla sisään-/ulosparilla maalaat neliön loppuun. Toista kunnes uni tulee tai mieli rauhoittuu muuten.

Vinkki: voit ensin harjoitella lapsen kanssa tätä mielikuvaharjoitusta oikean pensselin ja maalien kera.

HUOLISYÖPPÖ

Huolisyöppö voi olla kuvassa olevan hahmon kaltainen, jonka suuhun kirjoitettuja tai piirrettyjä huolia voi laittaa. Myös huolia varten käyttöön otettu purkki tai kippo toimii. Sopikaa, milloin huolia luetaan ja niistä jutellaan.
Kasvatus- ja perheneuvonta ry:llä on verkkosivuillaan virtuaalinen huolisyöppö: https://suomenkasper.fi/huolisyoppo/

OMA KORONATARINA AIKAKAPSELIN MUODOSSA

Aikakapseli 2020, sinun koronatarinasi on ladattavissa vapaasti tämän linkin takaa. Aikakapselin sijainti saattaa vielä muuttua, joten suoraa linkkiä siihen ei kannata jakaa.

Aikakapselin voi tulostaa, ja sitä saa muokata ja kopioida vapaasti. Toivon, että siitä on iloa monille. Se toimii erityisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, mutta myös pienemmät lapset voivat tehdä siitä osioita aikuisen avustuksella, tai aikuinen voi kirjoittaa pienen lapsen puolesta muistoja lapselle myöhemmin luettavaksi.

Tsemppiä kaikille syksyyn!

17. Kun lapsi pelkää – keinoja pelon kesyttämiseen

Esittelen tässä kirjoituksessa muutaman keinon, joiden avulla lapsen kanssa voi käsitellä pelkoja. Pelko voi ilmetä erityisesti nukahtamistilanteissa ja se voi liittyä mielikuvitusolentoihin, tai lapsi saattaa pelätä koronaviruksen tarttumista ja sairastumista. Olkoon pelko mikä tahansa, peloista puhuminen on tärkeää. Lapselle luontainen tapa kertoa asioista on toiminnallisuus. Esittelen tässä kirjoituksessa muutaman keinon joiden avulla peloista voi puhua, ja joiden avulla pelko voi kutistua hieman pienemmäksi.

VIRUKSEN NITISTYSSUUNNITELMA

Piirtäkää millä tavoin saatte koronaviruksen pysymään kaukana! Suunnitelmassa voi käyttää mielikuvitusta, mutta siihen voi lisätä myös tärkeitä asioita kuten käsien pesun, turvavälin muihin ihmisiin jne.

HUOLEN TAI PELON PIIRTÄMINEN HASSUKSI

Jos lapsella on pelkoja, joista olette jo jutelleet muilla tavoin, voit kokeilla tätä keinoa. Pyydä lasta piirtämään pelko ensin sellaisena kuin se on hänen mielessään. Pyydä lasta tämän jälkeen piirtämään pelottavasta asiasta mahdollisimman hassu; esim. kummitukselle tutti suuhun, tai möröstä mahdollisimman värikäs hassut vaatteet päällä. Ehkä pelko pienenee, kun pelottavan ajatuksen tullessa lapsi voi miettiä miten hassulta se näyttikään?

MÖRÖNKARKOTIN

Jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa mörköjen tai muiden pelottavien kummajaisten ja ajatusten vuoksi, voit pyytää lasta piirtämään mörönkarkottimen. Joskus voi auttaa vielä enemmän, jos mörönkarkottimen piirtääkin joku lapselle tärkeä, vähän isompi lapsi jonka taitoihin mörön karkoituksessa lapsi uskoo. Voitte ripustaa mörönkarkottimen sängyn yläpuolelle, ja lapsi saa liimata karkottimeen tarran aina kun onnistuu nukahtamaan hienosti omaan sänkyynsä!

SATUKIRJAT PELOISTA

Satukirjat voivat helpottaa lapsen kanssa peloista juttelua ja asian käsittelyä. Esimerkiksi Jukka Hukka -sarjassa on kirja “Jukka Hukka ja varjohirviö. Pelon ja jännityksen kesyttäminen” (Avril McDonald).

Kirjan tarina on kirjoitettu runon muotoon, joka voi toimia pohjana lapsen kanssa juttelulle. Kirjassa Jukka Hukka käyttää pelon kesyttämiseen keinoa, jossa on jotain samankaltaista kuin pelon piirtämisessä hassuksi. Kirjassa nimittäin hämähäkki neuvoo Jukka Hukalle loitsun, jossa hengitetään rauhallisesti, ja pelottava asia kuvitellaan hassuksi, söpöksi tai pieneksi.

Kirjan lopussa on myös vinkkejä aikuisille, sekä pelon kesyttämiseen liittyviä aktiviteetteja lapsen kanssa tehtäväksi.

16. Suomenkielinen koronasta kertova satukirja ladattavissa!

Pidin kesäkuukaudet taukoa blogin kirjoittamisesta. Odotin mietteliäänä, mahtaako koronatilanne jo helpottua niin, että blogini voi hiljentyä. No, ihan niin ei tapahtunut. Korona on edelleen esillä mediassa ja ajankohtainen erityisesti varhaiskasvatus- ja kouluikäisten lasten perheissä sen vuoksi, että kaikki oireiset testataan. Lapset ovat hoidosta ja koulusta poissa pitkiä aikoja, kun testituloksia odotellaan. Tämä haastaa jälleen perheiden jaksamista ja voi herättää lapsissa huolta ja kysymyksiä.

Tässä yksi apukeino koronan herättämien tunteiden käsittelyyn lasten kanssa:

Huomasin alkukesästä, että YK:ssa on julkaistu lastenkirja koronasta, ja komitea kannusti sivuillaan kääntämään kirjan eri kielille. Tartuin tuumasta toimeen kahden verkostoistani löytyneen osaajan kanssa. Suomenkielinen kirja “Olet sankarini” on ladattavissa sivuilta https://interagencystandingcommittee.org/iasc-reference-group-mental-health-and-psychosocial-support-emergency-settings/my-hero-you

Kirjasta on sivustolla useita eri kieliversioita, toivon että tieto tavoittaa perheitä mahdollisimman laajasti!

Kirja on tarkoitettu luettavaksi yhdessä aikuisen kanssa, sillä se voi herättää kysymyksiä, joita lapsi voi pohtia yhdessä aikuisen kanssa. Kirjan avulla lapsen kanssa voi jutella menneen kevään tapahtumista ja ajankohtaisista ajatuksista ja tunteista koronaan liittyen.

Satu kertoo positiivisella tavalla siitä, miten meistä jokainen voi omilla toimillaan pyrkiä välttämään viruksen leviämistä. Kirjassa on käytetty sopivasti mielikuvitusta rikastuttavia hahmoja ja tapahtumia, vaikka käsiteltävä aihe on vakava.

Kirjassa lapset kokevat erilaisia tunteita ja huolia koronaan liittyen, ja siinä esitellään Turvapaikka – aktiviteetti, jonka avulla oman mielen voi rauhoittaa huolten keskellä.

Hyviä lukuhetkiä kirjan parissa!

15. Esittelyssä Tunteiden värit -peli

Kaupallinen yhteistyö Lautapelit.fi kanssa (sain pelin arvostelukappaleen sekä pelin arvottavaksi lukijoiden kesken)

Pyysin pelin arvostelukappaleen, sillä olen pelannut peliä jo aiemmin, ja olen sitä mieltä että peli on oikeasti mainitsemisen arvoinen tässä blogissa. Halusin myös ilahduttaa kesän kunniaksi jotain onnekasta blogini lukijaa; tämän kirjoituksen lopussa voit osallistua arvontaan ja voittaa itsellesi kyseisen pelin!

Päivitys 11.6.2020
Arpaonni suosi tamperelaista Riikkaa, kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Pelin avulla tunteista puhuminen ja erilaisista tunteita herättävistä tilanteista juttelu lapsen kanssa on aika helppoa, sillä pelissä on kivan yksinkertainen idea, ja myös visuaalinen ilme on selkeä. Kun kaikki ajatuskapasiteetti ei mene pelin sääntöjen ymmärtämiseen ja pinnistelyyn kohti voittoa, on helpompi keskittyä myös tunteiden miettimiseen.

Peli erottuu edukseen muista lautapeleistä kahden ison, puisen hahmon ansiosta. Hahmoja on hauska liikutella pelilaudalla ja se onnistuu pienemmältäkin lapselta. Pienten pelinappuloiden ärsyttävä kaatuminen ja osien irtoaminen ei ole tässä pelissä ongelma!

Pelin suositusikä on neljästä vuodesta ylöspäin. 4-vuotias pystyy jo hyvin pelaamaan peliä aikuisen seurassa, ja lapsesta riippuen peli voi olla hyvä apu tunteista puhumiseen jo pienemmällekin. Aikuisen ollessa mukana ja kertoessa omista tunteistaan, lapsi oppii miten erilaisia tunteita ihmisellä voikaan olla, ja että kaikki tunteet ovat sallittuja!

Pelissä tunteita “purkitetaan”. Jos pelin tiimellyksessä keskustelulle löytyy tilaa, lapselle voi kertoa että jos jokin tunne tuntuu tosi voimakkaalta, voidaan yhdessä miettiä mikä minkäkin tunteen kohdalla voisi helpottaa oloa.

Pelissä tunteiden rauhoittamista voi kuvailla lapselle vaikka niin, että kun isoa tunnetta yrittää vähän rauhoittaa, se ei räisky ihan valtoimenaan, vaan “pysyy purkissa”. Tunteita ei ole kuitenkaan tarkoitus piilottaa purkkeihin, vaan ne kuuluvat ihmisen elämään. Siksi varmaan pelissäkin purkin kylkeen on jätetty reikä, josta voi nähdä mikä tunne missäkin purkissa on!

Välillä tunteet menevät “sekaisin” ja montaa tunnetta voi tuntea yhtä aikaa, ja sekin on ihan normaalia. Pelissä tyttö yrittää auttaa hirviötä, etteivät tunteet menisi sekaisin ja peli voi jatkua. Ehkä purkittamalla tunteet erilleen toisistaan, ne eivät mene ihan sekaisin ja niitä on helpompi hallita?

Pelistä voi helposti pelata myös yksinkertaisempia versioita, ja jättää joitain kohtia toteuttamatta. Pienemmille lapsille voi riittää, että he noppaa heittämällä käyvät eri tunnevärien luona ja kertovat kunkin värin kohdalla, milloin tuntevat kyseistä tunnetta. He voivat laittaa värejä purkkiin niin, että purkkien värit näkyvät koko ajan pelaajille, jolloin sääntö oikean purkin etsimisestä jää pois ja helpottaa pelaamista.

Tarkemmat tiedot pelistä löydät täältä, sivuilla on myös video josta näkee hyvin miltä peli näyttää pelatessa: lautapelit.fi/Tunteiden_varit

P.S Tunteiden rauhoittamisen avuksi voi käyttää myös Isot tunteet tulevat ja menevät -kirjaa, josta kerroin aiemmassa kirjoituksessani.

14. Vinkkejä muistojen keräämiseen, maksuton Aikakapseli 2020 -päiväkirjapohja ladattavissa!

Sain tänään kunnian aloittaa Lastensuojelun keskusliiton Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarjan. Kirjoitukseni koskee lapsen osallisuutta koronatilanteessa – miten ottaa kokemukseen lapsi mukaan ja auttaa häntä muodostamaan muistoja ja oma koronatarina. Suosittelen lukemaan kirjoituksen, sillä se täydentää tässä blogissa kirjoittamiani asioita. Pääset lukemaan kirjoitukseni täältä.

Monella perheellä on ollut tiukka kevät, eikä rajoitusten poistuminen ja koululaisten kesälomien alkaminen välttämättä vähennä haasteita. Huoli tulevaisuudesta voi vaivata mieltä, koska emme tiedä miten tilanne tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Nyt voimme kuitenkin jo katsoa taaksepäin; olemme selvinneet jo yli kaksi kuukautta poikkeusoloissa. Ehkä viimeistään tässä kohtaa haluat miettiä, mitä muistoja haluat tallentaa tästä ajasta lapsellesi?

Haasteiden keskellä ei ehkä ensimmäisenä ole tullut mieleen aloittaa jotain uutta ja kenties hieman luovuuttakin vaativaa tekemistä, kuten muistojen keräämistä näistä hetkistä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeaa.

KORONAPÄIVÄKIRJA

Päiväkirjaa voi pitää monin eri tavoin. Jos lehtileikkeitä, valokuvia tai tulostinta ei ole, voit kirjoittaa ja/tai pyytää lasta piirtämään muistoja ja voitte koota piirustukset kirjaksi nitomalla.

OMA KORONATARINA AIKAKAPSELIN MUODOSSA

Kanadalaisen Long Creationsin tekemän englanninkielisen aikakapselin inspiroimana tein suomenkielisen päiväkirjapohjan lapsille;

Aikakapseli 2020, sinun koronatarinasi on ladattavissa vapaasti tämän linkin takaa. Aikakapselin sijainti saattaa vielä muuttua, joten suoraa linkkiä siihen ei kannata jakaa.

Aikakapselin voi tulostaa, ja sitä saa muokata ja kopioida vapaasti. Toivon, että siitä on iloa monille. Se toimii erityisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, mutta myös pienemmät lapset voivat tehdä siitä osioita aikuisen avustuksella, tai aikuinen voi kirjoittaa pienen lapsen puolesta muistoja lapselle myöhemmin luettavaksi.

13. Mieltä ja kehoa rauhoittavia harjoituksia lapselle ja aikuiselle

Vieraskynäkirjoitus
Kirjoittaja: Kati Kärkkäinen, sosiaalipsykologi, työnohjaaja (Tmi Sosiaalipsykologi Kati Kärkkäinen)

Hengitystä huomioimalla ja säätelemällä voi tyynnyttää itseä nopeasti. Lasta kannattaa rauhallisina hetkinä evästää siihen, miten hyödyntää hengitystä hankalia tunteita kohdatessa. Yhtä lailla hengitysharjoitteista on apua kierrosten laskemiseen ja rentoutumiseen. 

Kehon tahdosta riippumaton hermosto säätelee itsenäisesti olotilaa muokaten vaikkapa sydämen sykettä. Tätä hermostoa ei voi ohjata komentamalla, mutta hengityksen rauhoittaminen kyllä tepsii. Tyyni hengitystempo antaa keholle viestiä, että ei ole mitään hätää, ja samalla kropan uhkareaktiot asettuvat.

Yksinkertaisin pysähtyminen hengityksen ääreen on sisään- ja uloshengitysten tunnustelu sellaisenaan. Hengityksen kuulostelu ja sen liikkeen huomiointi kehossa ohjaavat mielen pois huolten ja murheiden kehästä. Huomio suuntautuu neutraalimmin. Seuraavaksi simppeleintä on pyrkiä pidentämään hengitystä vähän, koska syvät, pitkät hengitykset rauhoittavat kehoa toisin kuin pinnallinen ja nopea ”hätähengitys”. Ihan jo muutama levollinen hengitys tasaannuttaa sekä mieltä että kehoa.

Netistä löytyy runsaasti erilaisia konkreettisia hengitysharjoituksia. Tässä tarjoilen muutaman harjoitteen, jotka ovat minusta olleet toimivia.

LIUKUMÄKI

Laita silmät kiinni. Kuvittele, että aina sisäänhengityksellä kiipeät ylös liukumäen portaita ja uloshengityksellä lasket mäen alas.

NELIÖN MAALAAMINEN

Sulje silmät. Kuvittele maalaavasi jollain kivanvärisellä pensselillä neliötä hengityksen tahtiin. Sisään hengittäessäsi maalaat yhden sivun ja ulos hengittäessäsi seuraavan. Seuraavalla sisään-/ulosparilla maalaat neliön loppuun. Toista kunnes uni tulee tai mieli rauhoittuu muuten.

PEHMOLELUN TUUDITTAMINEN UNEEN

Ohjeista lapsi selinmakuulle niin että hän asettaa itselleen rakkaan pehmolelun navan kohdalle. Kehota häntä hengittämään niin syvään, että tuo pallean päällä oleva pehmo keinuu rauhallisesti ylös ja alas. Samalla kun lapsi tuudittaa leluaan uneen hän rauhoittaa hengityksensä ja itsensä muutenkin.

GIF-LEIKKEET RAUHOITTUMISEN TUKENA

Hakusanoilla ”breathing gif” voi myös yhdessä etsiä netistä sopivia kuvallisia tukia levolliseen hengitysrytmiin. Moneen ikään ja makuun istuvia virikkeitä on tarjolla. 


12. Maksuton Isot tunteet tulevat ja menevät -kirja helpottamaan lapsen tunteiden käsittelyä

Ei-kaupallisessa yhteistyössä Suojellaan Lapsia ry 

Lapsille on tärkeää opettaa, että isot tunteet tulevat ja menevät, kuin pilvet taivaalla.” 

Yksi tärkeä tunteiden käsittelyyn liittyvä taito, jota aikuiset voivat opettaa lapsille, on tunteiden säätely. Lapselle on tärkeää kertoa ja ilmaista, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Koronatilanne on herättänyt monessa perheessä tunteita, joita ei ole ennen koettu niin voimakkaasti. Lapsella on lupa tuntea juuri niitä tunteita mitä hän tuntee. Aikuisen on kuitenkin tärkeä ohjata ja auttaa lasta tunteiden ilmaisussa. 

Suojellaan Lapsia ry on 12.5.2020 julkaissut verkossa ladattavissa olevan Isot tunteet tulevat ja menevät -tunnekirjan, jonka avulla lapselle voi opettaa tunteiden ja kehollisten tuntemusten yhteyttä, ja keinoja rauhoittua suuren tunteen tullessa.   Kirja on erityisasiantuntijoiden Nina Vaaranen-Valkosen ja Hanna-Leena Laitisen tuottama suomenkielinen versio kanadalaisesta Big Feelings Come and Go– lastenkirjasta.

Suojellaan Lapsia –yhdistyksen erityisasiantuntijat kertovat, että kirjasta on hyötyä erityisesti niille lapsille, jotka ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia, mutta kirja toimii erinomaisesti kenen tahansa lapsen kanssa, jolle aikuinen haluaa opettaa tunteiden säätelyn taitoa. Lapsi voi myös itse lukea kirjan.

“Monilla lapsilla on tarve käsitellä poikkeustilanteesta johtuvia tunteita. Aikuisen on tärkeää keskustella lasten huolista ja peloista sekä mahdollisten traumaattisten tapahtumien aiheuttamista normaaleista reaktioista.” muistuttavat yhdistyksen erityisasiantuntijat.

Isot tunteet tulevat ja menevät- kirja lisää lasten ja aikuisten ymmärrystä tunteiden yhteydestä kehon reaktioihin. Kirjan yksinkertaiset harjoitteet tukevat lapsen tunnesäätelytaitoja” toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija ja psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen yhdistyksen tiedotteessa.

Erityisasiantuntijat muistuttavat, että lapsille on tärkeää opettaa tunnesäätelyä ja isojen tunteiden hallitsemista myös ennaltaehkäisevästi. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on osallistaa lapsen läheiset ja tärkeät aikuiset lukemaan kirjaa yhdessä. Lapset ovat riippuvaisia läheistensä tunteiden hallinta- ja tunnesäätelytaidoista ja kirjan harjoitteet toimivat myös aikuisilla. “

Suojellaan Lapsia ry:n tiedote:

Tästä pääset lataamaan kirjan suoraan: 

https://suojellaanlapsia.fi/wp-content/uploads/2020/05/isot-tunteet-tulevat-ja-menevat.pdf